www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-10-09
  Tänne linkitetyt sivut 
Tampere
Varsinaiset delfiinit
Huvipuisto
Näsinneula
Särkänniemen akvaario
Luettelo Suomen nähtävyyksistä
Vuoristorata
Valtatie 12
Peliplaneetta.net
Särkänniemen kummituslinna
Luettelo Suomen huvipuistoista ja tivoleista
Särkänniemen planetaario
Delfinaario
Tina Cousins
Kantti x kantti
Orlochlessin torni
Sara Hildénin taidemuseo
  Muut kielet 
frSärkänniemi
Luokka: Tampereen nähtävyydet Huvipuistot

Särkänniemi

Särkänniemi on niemi Tampereella noin kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Se erottaa Mustanlahden Näsijärven selästä. Niemellä sijaitsee samanniminen kooltaan Suomen suurin huvipuisto.

1 Niemen historiaa
2 Elämyspuisto
3 Huvilaitealue
4 Aiheesta muualla

Niemen historiaa

Näkymä Särkänniemeen

Näkymä Särkänniemeen

Särkänniemi ja Näsinneula

Särkänniemi ja Näsinneula

Särkänniemi syntyi Onkiniemestä ja viereisestä Särkänsaaresta jotka yhdistettiin täytemaan avulla niemeksi. Niemen rajaama Mustanlahden satama oli 1960-luvulle saakka vilkas sisävesisatama, jonka läpi virtasi paljon tukkeja, halkoja ja rakennuskiviä eri puolilta Näsijärveä Tampereen tarpeisiin. Niemestä louhittiin myös kiveä.

Särkänniemen alueella toimi 1800-luvulla muun muassa kolme olutpanimoa sekä jäävarasto. 1900-luvulla niemen kärjessä toimi pitkään saha, jonka mittava halkovarasto täytti koko niemen kaupungin puoleisen rannan. Niemi oli ennen elämyspuistoa suosittu kaupunkilaisten ilmainen vapaa-ajan viettopaikka. Kesällä sen kalliot ja mainiot pienet hiekkapoukamat tarjosivat hyvät uintimahdollisuudet, ja talvella ne olivat suosittuja mäenlaskuun.

Elämyspuisto

Särkänniemi (puhekielessä usein myös Särkkis tai Särkkä) on yksi Suomen suurimmista ja suosituimmista huvipuistoista. Se avattiin vuonna 1975. Nykyään puistoa kutsutaan elämyspuistoksi kattavien kohteiden ja suuren huvilaitealueen mukaan. Siellä käy keskimäärin 700 000 ihmistä vuodessa.

Historiaa

Ensimmäiset huvialueen rakennukset olivat planetaario ja akvaario, jotka avattiin vuonna 1969. Tampereen kaupunki rakensi alueelle kaupungin tunnusmerkiksi valmistuneen Näsinneulan, joka aukesi vappuna 1971. Kesällä 1973 tivoliyrittäjät Leo Lindblom ja Lauri Seiterä avasivat Näsinneulan juurelle Särkänniemeen tivolin yhdeksi kesäksi. Kokeilu oli niin onnistunut, että kaupunginjohtaja Pekka Paavola pyysi yrittäjiä jatkamaan Neulan huvipuiston toimintaa seuraavanakin kesänä. Neulan huvipuistossa oli ainakin Pirun Kelkka-niminen Wild Mouse-puuvuoristorata, Vauhtivirveli ja Autorata.

Yrittäjävetoinen huvipuistotoiminta jäi kuitenkin vain kahden vuoden mittaiseksi, ja vuonna 1975 kaupungin omistama Särkänniemi osti omia laitteitaan Linnanmäen varastoista: esimerkiksi Troikan (tuli Linnanmäelle 1973), Calypson, Autoradan ja Round-upin. Kymmenen vuoden ajan Särkänniemi piti tiivistä yhteistyötä Linnanmäen omistavan Lasten Päivän Säätiön kanssa. Vuonna 1985 Särkänniemeen nousi delfinaario, jota suunniteltiin jo 1970-luvun alussa.

Särkänniemen huvialuetta on kehitetty myöhemminkin melko määrätietoisesti, sillä se on Tampereen merkittävin matkailukohde. Erityisen merkittäväksi huvipuiston kehittämisessä nousi vuosi 2001, jolloin koko elämyspuisto aidattiin yhtenäiseksi alueeksi, jonne kuljetaan samasta portista.

Kohteet

Elämyspuistoon kuuluu Huvilaitealue, Näsinneulan näkötorni, akvaario, planetaario, delfinaario ja lasten eläintarha sekä Tampereen kaupungin hallinnoima Sara Hildénin taidemuseo.

Huvilaitealue

Särkänniemen huvilaitealueella on yli 30 laitetta. Se on avoinna huhtikuun lopulta syyskuun alkuun. Puiston vanhin laite on Troika ja suosituin laite Tornado. Siellä toimii myös muun muassa kolikkopelihalli, jotka ovat nykyään Suomessa harvinaisia. Kaudella 2005 lasten oma huvilaitealue Ipanaario uudistettiin ja siirrettiin niemen toiselle puolelle. Tällöin Ipanaarioon tuli myös puiston uusi perhelaite 'Pikku Hinaaja'. Ipanaarion vanhalle paikalle rakennettiin 'Trombi'. Särkänniemen uusin laite on TakeOff, joka tuli 2006. Vuonna 2007 tuli puhuva Pena Puu, joka laulaa ja kertoo tarinoita lapsille.

Vuoristoradat

Särkänniemessä on kuusi vuoristorataa:

Trombi

Trombi

  • Trombi (2005lainen) Vuoristoradassa on tiukkoja käännöksiä, kierteitä ja pudotuksia. Laitteessa on kuusi neljän hengen vaunua, jotka nostetaan maksimikorkeuteen spiraalinostoa pitkin. Vaunu käännetään juuri ennen nostomäkeä vaaka-asentoon, jolloin vaunussa olevat henkilöt ovat mahallaan. Kierroksen aikana henkilö voi kokea myös painottomuuden tunteen. Laite on ensimmäinen laatuaan Pohjoismaissa. Radan valmistaja on italia Zamperla-yhtiö.

  • Half Pipe (2003) Vuoristoradan U:n muotoinen rata kohoaa 30 metrin korkeuteen. Laitteen tekniikka kiihdyttää nopeuden jopa 70 kilometriin tunnissa, ja matkustajat kokevat enimmillään 4,5 g kiihtyvyyden. Laitteessa on yksi kahdella istuinryhmällä varustettu vaunu, johon mahtuu 16 matkustajaa kerrallaan. Radan pituus on 70 metriä ja yksi kierros kestää kaksi minuuttia. Vaunu kiihdytetään matkaan sähköiseen induktioon perustuvien moottoreiden avulla, minkä jälkeen se pyörii vapaasti. Laite on ensimmäinen laatuaan maailmassa.

Tornado kuvattuna yläpuolelta

Tornado kuvattuna yläpuolelta

  • Tornado (2001l) Vuoristoradan 700 metrin rata on suunniteltu maaston mukaan. Laitteen vaunu kiertää mm. 360 asteen silmukan, cobra-kaksoisilmukan, tunnelin läpi sekä monta kertaa pituusakselinsa ympäri. Ajoon sisältyy myös kaksi kierrettä, joista jälkimäisessä matkustaja roikkuu hetkellisesti ylösalaisin. Rata on korkeimillaan 25 metriä korkealla ja laitteen maksiminopeus on 75 kilometriä tunnissa. Radan valmistaja oli sveitsiäinen Intamin AG. Se on maksanut yli 8 miljoonaa euroa.

  • Korkkiruuvi (1987) Vekoma-yhtiön valmistama Korkkiruuvi oli Suomen ensimmäinen ylösalaisin menevä vuoristorata. Vuoristoradan 350 metrin korkkiruuvirata nousee maksimissaan 19,5 metrin korkeuteen. Vaunu kiertää 360 asteen kaikista kulmista. Rata kulkee 70m x 40m alueella ja vauhti on 60 kilometriä tunnissa. Se sisältää kaksi korkkiruuvi-kierrettä.

Jet Star

Jet Star

  • Vauhtimato (1984) Laite on suunnattu pienemmille lapsille. Radan korkeus on maksimissaan 3,3 metriä ja huippunopeus on 26 km/t. Vaunu kiertää 60,2 metrin radan muutaman kerran ympäri kierroksen aikana.

  • Jet Star (1980) Vuoristoradan rata on 538 metriä pitkä. Rata kulkee 44m x 27m alueella ja laitteen huippunopeus on 50 km/t. Korkeimmillaan rata on 13,5 metriä korkea. Tässä laitteessa ei ole kuitenkaan turvapuomeja, vaan keskipakoisvoima huolehtii matkustajien pysymisestä kyydissä. Jet Star on rakennettu jäljelle jäänneistä varaosista mitä tehtaan varastosta löytyi. Rata oli alkujaan sini-valkoinen aina vuoteen 1988 asti, jolloin se purettiin ja maalattiin kauden 1989 varten nykyiseen puna-mustaan asuunsa. Radan valmistaja on saksalainen Schwarzkopf. Jet Stariin teetetään uudet vaunut, ja niihin tulee turvakaaret ja uusi ulkoasu.

Vesilaitteet

  • Tukkijoki (1983) Laite on Suomen ensimmäinen vesivuoristorata ja vesilaite. Sen on valmistanut ja rakentanut Tampereen kaupunki.

  • Taikajoki (1978) Laite on vesirata, joka muistuttaa perinteistä amerikkalaista 'love tunnel' -veneretkeä.

  • Koskiseikkailu (1999) Koskiseikkailu sijaitsee eläintarhan vieressä. Koneiston on valmistanut Intamin Sveitsistä. Laite sopii myös liikuntaesteisille.

Muut laitteet

  • Aikamatto 1983: Muuttui Lentävästämatosta aikamatoksi vuonna 2000. Lauttakeinu.
  • Hurricane (Super Nova -malli) 1991: lauttakeinu.
  • Troika (lausutaan: Troikka) 1975 varsikaruselli.
  • Wave Swinger 1990: Perinteinen keinukaruselli.
  • Viikinkilaiva 1988: lauttakeinu.
  • Volvo Racing (autorata)1986.
  • Take Off (avattu 2006in) Take Off on saksalaisen Huss valmistama laite. Yhteen gondoliin mahtuu 10 matkustajaa kerralla. Laite nousee maksimissaan 14 metrin korkeuteen.
  • Orlochlessin torni 2000: vanhan kummitusjunan uudistettu muoto, perhelaite.
  • Kantti X Kantti 1981: vanhanaikaisten autojen rata, perhelaite.

Aiheesta muualla

Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.