Saimaa

|   pinta-ala = 4400
|     korkeus = 75,70
|  rantaviiva = 
| keskisyvyys = 
|    tilavuus = 
|     virtaus = 

}}

Saimaa on Suomen suurin ja Euroopan neljänneksi suurin järvin. Se on Vuoksen vesistö pääjärvi, jonka laskujoki Vuoksian virtaa Laatokka, mistä Saimaan vedet laskevat edelleen Neva-jokea pitkin mereen Suomenlahteen. Saimaan rannalla sijaitsevat kaupungit ovat Imatra, Joutseno, Lappeenranta, Savonlinna, Mikkeli, Varkaus, Joensuu ja Kitee.

Maantiede

Saimaan pinta-ala on noin 4 400 neliökilometriä. Saimaa muodostuu useista järvenselistä, joista suurimpia ovat Suur-Saimaan selkä eteläisellä Saimaalla, saariston pirstoma Pihlajavesi Savonlinnan eteläpuolella, luonnonkaunis Haukivesi Savonlinnan pohjoispuolella ja aava Pyhäselkä Joensuun eteläpuolella. Muita tunnettuja Saimaan osia ovat muun muassa kirkasvetinen Puruvesi, erämainen Luonteri sekä jylhä Kolovesi. Saimaa muodostaa keskeisimmän osan itäisestä Järvi-Suomesta (ks. Suomen maisemamaakunnat).

Saimaan keskimääräinen pinnankorkeus on 75,70 metriä merenpinnan yläpuolella. Suurimman osan vesistään Saimaa saa Pielisen reitiltltä Pielisjoesta, joka laskee Saimaan tasolle Pyhäselällä Joensuussa. Toinen pohjoisista reiteistä Kallaveden reitti purkaa vetensä Saimaan tasolle Soisalon saaren länsipuolelta Leppävirran reittiä ja itäpuolelta Heinäveden reittiä pitkin. Näiden molempien reittien vedet saavuttavat Saimaan tason Haukivedellä Varkauden Huruskosken ja Heinäveden Pilpankosken jälkeen.

Historia

Jääkauden jälkeen noin 6 500 eaa. sitten Saimaa muodosti Päijänteen kanssa yhtenäisen altaan, joka laski Kalajoen kautta Perämereen. Maankohoamisen seurauksena yhteys Päijänteeseen katkesi ja Saimaasta muodostui erillinen järvi joka mursi kaksi lasku-uomaa Kymijokeennn, josta oli tullut Päijänteen lasku-uoma. Toinen niistä kulki Mäntyharju kautta ja toinen Salpausselkien välissä. Lopulta syntyi vuosina 3 000–3 100 eaa. Vuoksi, joka korvasi edellä mainitut uomat.

Vesiliikenne

Saimaan kanava kulkee Lappeenrannasta Viipuriin ja Suomenlahteen. Toiset kanavat yhdistävät Saimaan toisiin itäisen Suomen järviin, muun muassa Unnukkaan, Kallaveteen, Pieliseen ja Juojärveennn, muodostaen todellisen vesiteiden verkoston. Kanavia on aiemmin käytetty lähinnä puu ja muun rahtitavaran kuljettamiseen, mutta nykyisin - Saimaan kanavan vilkasta rahtialusliikennettä lukuun ottamatta - matkailijat, veneilijät ja risteilyalusten matkustajat muodostavat kanavien tärkeimmän käyttäjäryhmän.

Eläimistö

Saimaannorppa on vain Saimaalla elävä norpan uhanalainen alalaji. Saimaanlohi on vain Saimaalla elävä uhanalainen lohikala.

Katso myös

• Luettelo Suomen järvistä

Aiheesta muualla

• Etelä-Savon ympäristökeskuksen Saimaa-sivu