Saint-Domingue
Saint-Domingue
Saint-Domingue
Saint-Domingue on ranskalainen muoto espanjalaisesta nimestä Santo Domingo tai San Domingo. Espanja hallitsi koko Hispaniolan saarta vuodesta 1490 aina 1600-luvulle asti, jolloin ranskalaiset merirosvot alkoivat pystyttää tukikohtia saaren länsiosiin. Espanja tunnusti Ryswickin rauhassa vuonna 1697 saaren läntisen kolmanneksen ranskalaisen hallinnon.
Saint-Dominguesta kehittyi ranskalaisten hallussa erittäin vauras siirtomaa. Yksi vaurauden perusta olivat orjat, joita tuotiin tuhatmäärin Afrikasta. Ranskan vallankumouksen aattona Saint-Dominguessa oli noin 500 000 mustaihoista orjaa, 32 000 vapaata valkoihoista ja 28 000 värillistä. Kun vallankumoukselliset Ranskassa olivat vaatineet kaikkien ihmisten tasa-arvoisuutta, Saint-Dominguen mustaihoiset nousivat kapinaan ja plantaasien omistajien piti paeta. Monimutkaiset sosiaaliset ja poliittiset paineet purkautuivat kapinaliikkeinä, joissa eri ryhmät etsivät oikeutta ja tasa-arvoa vuodesta 1791 alkaen.
1. tammikuuta 1804 Haitista tuli itsenäinen tasavalta. Saint-Dominguessa alkanut kapina siirtomaahallintoa ja orjuutta vastaan oli ensimmäinen mustien johtama liike, joka tuloksena oli itsenäinen, mustien johtama valtio.
=Lähteet=
