Saint Vincent ja Grenadiinit

Historia

Pääartikkeli: Saint Vincentin ja Grenadiinien historia

Kristofer Kolumbus kävi Saint Vincentissä 1498. Karibit hallitsivat näitä saaria 1700-luvulle asti estäen eurooppalaisten asettautumisen niille. Karanneita tai haaksirikkoutuneita afrikkalaisia orjia tuli maihin Saint Vincentiin ja meni karibien kanssa naimisiin. Näin syntyi uusi kansa 'mustat karibit' eli garifuna.

Vuodesta 1719 alkaen ranskalaiset perustivat plantaaseja joissa kasvattivat orjatyövoiman avulla kahviaa, tupakka, indigoa, puuvillaaa ja sokeriruoko. Maailmanpolitiikan vaiheiden mukaan siirtomaaisännyys vaihtui ranskalaisilta briteille ja takaisin, mutta lopulta saaret vakiintuivat brittien siirtomaaksi 1783. Itsenäisyys kasvoi vähitellen erilaisten valtiomuotojen kautta itsenäiseksi Kansainyhteisön jäseneksi vuoteen 1979 mennessä. Ison-Britannian siirtomaa Saint Vincent sai sisäisen itsehallinnon 1969 ja itsenäistyi 1979.

Politiikka

Pääartikkeli: Saint Vincentin ja Grenadiinien politiikka

Saint Vincent ja Grenadiinit on parlamentaarinen demokratia, joka kuuluu Kansainyhteisöön. Ison-Britannian hallitsija, eli Kuningatar Elisabeth II on valtion päämies, jota edustaa saarella kenraalikuvernööri. Kenraalikuvernöörin valta on enemmän symbolista, ja todellisuudessa valta on parlamentilla. Parlamentissa on 15 viiden vuoden välein äänestettävää kansaedustajaa ja 6 nimitettyä senaattoria.

Maalla ei ole omaa virallista armeijaa, mutta poliisilla on käytänössä pieniä puolustusvoimia vastaava erikoisjoukkoyksikkö.

Saint Vincent ja Grenadiinit on CARICOMin ja OECSin täysjäsen.

Hallinnollinen jako

Hallinnollisesti Saint Vincent ja Grenadiinit on jaettu kuuteen kuntaan, joista viisi on Saint Vincentin saarella. Kuudes kunta kattaa koko Pohjos-Grenadiinit. Pääkaupunki Kingstown sijaitsee Saint Georgen kunnassa, joka on koko maan hallinnollinen keskus.

Kunnat ovat: Charlotte, Grenadines, Saint Andrew, Saint David, Saint George ja Saint Patrick.

Maantiede

Pääartikkeli: Saint Vincentin ja Grenadiinien maantiede

Saint Vincent ja Grenadiinit koostuu pääsaari Saint Vincentista ja saariryhmä Pohjois-Grenadiineista. Saint Vincent on vuoristoinen ja tuliperäinen, jonka korkein huippu, La Soufrière (1 234 m), on yhä aktiivinen tulivuori. Vuonna 1902 La Soufrière purkautui surmaten noin 2000 ihmistä. Saint Vincentin vastakkaiset rannat ovat hyvin erilaiset: tuulenpuoleinen ranta on jyrkkä ja kivikkoinen, kun suojanpuolella on sileä hiekkaranta pienine poukamineen. Saaren itäosissa on jokia ja tiheää metsää. Pohjois-Grenadiineista suurin osa korallisaaria. Merkittäviä jokia ei maassa ole.

Saaristolla on pasaatituulien leudontama trooppinen ilmasto.

Talous

Pääartikkeli: Saint Vincentin ja Grenadiinien talous

Maatalouspainoitteisessa maassa banaani on merkittävin viljelyskasvi. Banaanin ohella toinen merkittävä vientituote on arrowjuuren tärkkelys. Turismin merkitys on kasvussa, mutta maassa on työttömyysaste 35-40%. Erilaiset teolliset kokeilut pääosin epäonnistuneet, ja työssäkäyvistä vain viidennes saa elantonsa teollisuudesta. Monet elävät omavaraistaloudessa.

Merkittävimmät vientituotteet

Väestö

, Lähde FAO:n tilastot. Asukkaita x 1000.]]

Pääartikkeli: Saint Vincentin ja Grenadiinien väestö

Saint Vincentin ja Grenadiinien väestöstä 95% asuu Saint Vincentillä. Väestöstä 82% on afrikkalaista alkuperää, 14% sekaväestöä ja loput 4% alkuperäisasukkaita, eurooppalaisia ja itäintialaisia kansoja.

Kulttuuri

Pääartikkeli: Saint Vincentin ja Grenadiinien kulttuuri

Kingstownin kaupungin länsipuolella on Fort Charlotten linnoitus, joka on nimetty Yrjö III:n vaimon mukaan. Linnoitus on rakennettu 1806.

Saarten muina arkkitehtoonisina matkailukohteina mainitaan kolme kirkkoa: Pyhälle Yrjänäölle omistettu anglikaaninen katedraali 1800-luvun alkupuolelta, katolinen katedraali vuodelta 1823 ja metodistien kirkko, jossa on hienot urut ja lasimaalauksia.

Kansanomaisempi kulttuuri on esillä Kingstonin markkinoilla, missä myydään paikallisten ruokatarvikkeiden lisäksi käsiteollisuuden tuotteita. Turismisivut

Saint Vincent ja Grenadiinit satelliittikuvassa