Historia
Varhaisimmat laitokset, joiden tarkoitus oli antaa hoitoa sairaille, olivat muinaiset egyptiläiset temppelit. Myös kreikkalaisen – ja myöhemmin roomalaisen – lääkinnän jumalan
Asklepioksen temppelit ottivat vastaan sairaita henkilöitä. Sri Lankaiinan perustettiin mahdollisesti maailman ensimmäiset varsinaiset sairaalat noin vuonna 430 eaa., ja kaksisataa vuotta myöhemmin kuningas Asoka perusti 18 sairaalan ketjun Hindustan, Intiaan. Roomalaiset perustivat noin vuonna 100 eaa. sairaanhoitolaitoksia (
valetudinaria) sairaille ja haavoittuneille sotilaille. Modernin käsityksen mukaisten sairaaloiden voidaan sanoa saaneen alkunsa keisari Konstantinuksen aikakaudelta vuodelta 331 jaa.
Keskiajalla sairaaloilla oli myös muita tehtäviä kuten toimia pyhiinvaeltajiennana hostelli tai köyhien asujaimistona. Kantasana termille (, ransk. hôpital) on latinan kielen hospes, isäntä, josta juontuvat myös sanat hotelli ja englannin kielen hospitality, vieraanvaraisuus.[Encyclopaedia Britannica online, History of Hospitals.]
Toiminta
Sairaaloissa on muun muassa seuraavia toimintayksiköitä.
;
Ensiapu tai päivystys : Ensiapu- tai päivystyspoliklinikka on paikka, jonne pikaista hoitoa tarvitsevat henkilöt saapuvat. Yleensä sairaalan ensiapuun tullaan terveyskeskusaikaanlääkärin lähetteellä, mutta joillakin paikkakunnilla on mahdollista myös hakeutua suoraan sairaalaan esimerkiksi
yö.
Ambulanssi tuo ensiapuun äkillisesti sairastuneet henkilöt. Päivystyspoliklinikka voi olla jaettu useaan yksikköön kuten operatiiviseen (kirurginen) ja konservatiiviseen (sisätaudit) päivystykseen.
;
Vuodeosasto : Vuodeosastoilla hoidetaan potilaita, jotka jäävät sairaalaan yhdeksi tai useammaksi yöksi hoidettaviksi tai tarkkailtaviksi. Vuodeosastoille voidaan ottaa potilaita esimerkiksi ensiavun kautta, leikkausten jälkeen tai toisista sairaaloista lähetettyinä. Varsinkin suurissa sairaaloissa vuodeosastot on jaettu erikoisalojen mukaan esimerkiksi sisätautien, keuhkotautien ja lastentautien osastoon sekä kirurgiseen vuodeosastoon.
;
Leikkausosasto : Leikkausosasto sisältää yleensä leikkaussaleja ja heräämön. Mikäli potilaalle tehdään suurehko leikkaus, hän siirtyy heräämöstä kirurgiselle vuodeosastolle. Leikkaussaleissa tehdään myös päiväkirurgisia toimenpiteitä, jolloin henkilö pääsee kotiin jo samana päivänä. Leikkausosastolla työskentelee muiden muassa
kirurgeja ja leikkaushoitajia.
;
Poliklinikka : Poliklinikka on sairaalan yhteydessä toimiva lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotto, jonne henkilö voi varata ajan. Poliklinikat on yleensä jaoteltu erikoisalan mukaan esimerkiksi ortopedian, hematologian ja silmätautien poliklinikkoihin. Sairaaloissa voi myös olla tiettyihin sairauksiin – esimerkiksi
diabetekseen – erikoistuneita poliklinikoita.
;
Teho-osasto : Teho-osastolla hoidetaan tehohoitoa ja vaativaa valvontaa tarvitsevat potilaat. Osastosta vastaa
anestesialääkäri.
Radiologi työssään
; Synnytysosasto : Synnytysosasto hoitaa synnytykset ja niihin liittyvät tilat. Synnytysosastolla työskentelee lääkäreitä ja
kätilöitä. Osaston yhteydessä saattaa olla leikkaussali, jossa suoritetaan
keisarileikkaukset.
; Röntgen- tai kuvantamisyksikkö : Sairaalan yhteydessä toimii kuvantamisyksikkö, joka ottaa sairaalan tarvitsemat röntgen- ja muut kuvantamistutkimukset. Yksikössä työskentelee
radiologi ja
röntgenhoitajiatt. Yksikössä tehtäviä tutkimuksia ovat muun muassa natiiviröntgenkuvat,
tietokonetomografia,
magneettikuvaukset, ultraäänittutkimukset,
mammografia ja toimenpideradiologia.
;
Laboratorio : Laboratorio huolehtii sairaalan tarvitsemista laboratoriotutkimuksista. Tutkimukset jakaantuvat useampaan alaan kuten
kliininen kemia,
patologia,
mikrobiologia, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede. Kliinisen kemian laboratorio muun muassa ottaa verikokeita ja huolehtii verikeskustoiminnasta. Patologian laboratorio tutkii kudos- ja solunäytteitä sekä saattaa huolehtia
ruumiinavauksista. Mikrobiologian yksikkö tekee
bakteeri- ja virustutkimuksia ja -viljelyitä. Kliinisen fysiologian yksikössä tehdään muun muassa keuhkojen ja sydämen toimintaa kuvaavia tutkimuksia kuten rasitus-EKG:itä ja spirometrioita sekä neurofysiologisia tutkimuksia kuten aivosähkökäyriä eli
EEG:itä. Isotooppilääketiede tuottaa isotooppitutkimuksia ja -hoitoja kuten PET- ja gammakuvauksia.
Sairaaloissa on, laitoksen koon ja erikoistumisen mukaan, usein myös muita yksiköitä. Sisätautien osastolla voi olla sydänvalvontayksikkö (CCU), jossa on mahdollisuus tehostettuun sydänpotilaiden seurantaan ja esimerkiksi jatkuvaan EKG:n rekisteröintiin. Päivystyspoliklinikan yhteydessä voi olla päivystysosasto, jossa ensiapuun saapuneet potilaat voivat viettää lyhyen ajan (1–2 yötä) tarkkailtavina. Sairaalassa voi toimia kuntoutusyksikkö, jossa kuntoutetaan henkilöitä ja parannetaan heidän toimintakykyään. Dialyysiosastolla voidaan antaa dialyysihoitoa munuaistauteja sairastaville.
Erityyppiset sairaalat
Kirurginen sairaala Helsingissä
Suurimmat ja erikoistuneimmat sairaalat ovat
yliopistollisia keskussairaaloita, joita on Suomessa viisi:
Helsingissä,
Tampereella,
Turussa,
Kuopiossa sekä
Oulussann. Niiden yhteydessä toimii kunkin kaupungin
yliopisto lääketieteellinen
tiedekunta, ja sairaalassa annetaan opetusta lääketieteen opiskelijoille. Yliopistollisissa keskussairaaloissa ovat edustettuina kaikki tai lähes kaikki lääketieteen erikoisalat.
Keskussairaala on sairaanhoitopiirin keskeisin sairaala, jossa useimmat lääketieteen alat ovat edustettuina. Sairaanhoitopiirejä on Suomessa 20 [Kunnat.net ]
. Kukin keskussairaala kuuluu jonkin yliopistosairaalan alaisuuteen, jonne potilaat voidaan tarvittaessa siirtää, mikäli keskussairaala ei voi tarjota sopivaa hoitoa. Keskussairaaloissa toimii erikoissairaanhoidon ympärivuorokautinen päivystys.
Aluesairaala on sairaanhoitopiirin pienempi sairaala, jossa yleensä toimivat vain keskeiset erikoisalat.
Sairaalat voivat olla erikoistuneita johonkin alaan tai potilasryhmään. Joskus suuret sairaalat on jaettu yksiköihin, jotka sijaitsevat fyysisesti eri rakennuksissa; esimerkeiksi sopivat lastensairaalat ja psykiatriset sairaalat. Sairaalat voivat olla myös yksityisiä; Suomessa ei kuitenkaan ole yhtään yksityistä yliopistosairaalaa.
Lähteet
Hospital
Krankenhaus
Hôpital en France
Sykehus
Sjukhus
)
|
Tietoja 
)
)
