Sammon salaisuus

Sammon puolustuksesta.]]

Sammon salaisuus () on Don Rosan tekemä ja Egmontin julkaisema Disney-sarjakuva, jonka päähenkilönä seikkailee Roope Ankka. Tarina on ensimmäinen Disney-sarjakuva, jossa seikkaillaan pääosin Suomessa.

Tarinassa vieraillaan esimerkiksi lähes aidolta näyttävässä 1950-luvun Helsingissä. Eräs tarinan kuuluisimmasta kohtauksista onkin aivan Helsingin keskustaan sijoittuva kohtaus, jossa Iku-Turso muun muassa pomppii Helsingin tuomiokirkon päällä. Sarjakuvassa nähdään tuomiokirkon ja Senaatintorin lisäksi muun muassa Helsingin rautatieasema, Stockmannin tavaratalo sekä Kolmen sepän patsas.

Sammon salaisuus pohjautuu nimensä mukaisesti Kalevalaan. Idea tarinaan tuli alun perin Elli Kotovirralta, Rosan suomalaiselta ihailijalta ja ystävältä, joka ehdotti Kalevala-pohjaisen tarinan tekemistä Rosan vieraillessa Suomessa maaliskuussa 1998. Aluksi Rosa ei aikonut hyödyntää ideaa, mutta lopulta Kotovirta sai taivuteltua Rosan suostumaan siihen. Niinpä Rosa tuli Suomeen uudestaan saman vuoden marraskuussa ja vieraili muun muassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa – joka esiintyy myös itse tarinassa – jossa Sirkka-Liisa Mettomäki tutustutti Rosan Kalevalaan ja auttoi taustatyössä. Kotovirta puolestaan otti yhdessä miehensä kanssa lukuisia kuvia Helsingistä ja lähetti ne Rosalle mallikuviksi. Innoituksen lähteenä Rosalla oli Mauri Kunnaksen Koirien Kalevala ja apuna kolme Kalevalan englanninkielistä käännöstä sekä kuvateoksia Björn Landströmnin ja Akseli Gallen-Kallela Kalevala-aiheisista teoksista.

Rosa loi tarinan kunnianosoituksena suomalaisille ihailijoilleen ja se julkaistiinkin Suomessa ensimmäisenä maana maailmassa, vuonna 1999 kovakantisessa kirjassa Sammon salaisuus ja muita Don Rosan parhaita. Myöhemmin tarina julkaistiin myös Aku Ankka -lehden numeroissa 26–28/2001 sarjaan liittyvien kansikuvan, keräilykuvan ja artikkelin kanssa. Rosa on piirtänyt tarinaan myös kansikuvia, joista yksi on muunnelma Akseli Gallen-Kallelan kuuluisasta Sammon puolustus -teoksesta.

Sarjakuvassa on 33 sivua sekä erillinen yksisivuinen epilogi, jossa Ankat palaavat Suomesta Ankkalinnaan.

Juoni

Tarina alkaa Roopen löytäessä vanhasta arkustaan nuoruusaikojen kengänkiillotuslaatikkonsa, josta löytyy vanha velkakirjaksi osoittautuva paperinpalanen. Roope muistaa saaneensa velkakirjan Elias Lönnrotilta ollessaan nuori kengänkiillottaja 1800-luvun lopulla Skotlannissa, ja että se on palanen tämän muistiinpanoista. Tupu, Hupu ja Lupu ottavat Sudenpentujen käsikirjainsta selvää Lönnrotista ja saavat tietää Kalevalasta. Roope innostuu kuultuaan Sammon tuottavan kultaa ja niinpä ankat matkustavat Helsinki viemään tämän paperinpalasen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan, jossa he kuulevat lisää Kalevalasta.

Kuultuaan Sammosta Ankat lähtevät etsimään sitä Pohjanmaalta ja päätyvät saarelle, josta löytyy Väinämöisen mahtava miekka. Miekkaan koskeminen herättää Väinämöisen hengen, joka Roopen kautta kertoo mitä Sammolle tapahtui. Väinämöisen taika lennättää saarelle Pelle Pelottoman. Hän luo Seppo Ilmarisen hengen innoittamana uuden Sammon, josta kuitenkin puuttuu yksi tärkeä osa. Ankat hakevat tämän osan Louhelta Tuonelasta ja Sampo on valmis.

Louhi kuitenkin kutsuu Milla Magian avukseen ja he hyökkäävät yhdessä ankkojen alukseen. Louhi onnistuu varastamaan Väinämöisen kantelenen, kutsuu sillä Iku-Turso avukseen ja lähtee tämän kanssa tuhoamaan Helsinkiä Aku perässään. Ennen kuin Iku-Turso onnistuu saamaan aikaan suurta tuhoa, onnistuu Aku saamaan kanteleen haltuunsa ja houkuttelemaan Iku-Turson mereen. Louhen kukistuttua Roope tekee ahnehtiessaan kultaa niin paljon, että ankkojen vene alkaa upota. Väinämöinen palaa kanteleen soitollaan Sammon kanssa ikuisuuteen Roopen yrittäessä loppuun asti pitää kiinni Sammosta. Lopulta hänelle jää kuitenkin muistoksi vain Sammon kampi.

Yksityiskohtia

• Sarjakuvan ankkahahmot ovat vastineita Kalevalan hahmoille: Roope Väinämöiselle, Aku Lemminkäiselle, Pelle Ilmariselle ja Milla Magia Louhelle.
• Kaikki Kalevalan henkilöt puhuvat sarjakuvassa kalevalamitalla.
• Kohtauksessa, jossa Iku-Turso kiipeää Helsingin tuomiokirkon huipulle, suomalainen ohikulkija tokaisee ”Vau, toiseksi suurin sammakko, minkä olen nähnyt”. Tämä on lainaus 1960-luvun amerikkalaisesta komediasarjasta Salainen agentti 86 (Get Smart).
• Kun Louhi on valloittamassa Helsinkiä, hän soittaa kanteleella Richard Wagnerin Valkyyrioiden ratsastusta. Väinämöinen ja vanha suomalaismies (Itse asiassa Väinämöinen itse 'incognito') soittavat kanteleillaan Jean Sibeliuksenaa Finlandia.
• Rosan kuuluisa D.U.C.K.-omistus löytyy ensimmäiseltä ruudulta Väinämöisen miekan toisen hevosen harjasta.

Aiheesta muualla

• Joona Paajanen: Sammon salaisuus
• Verkkouutiset: Don Rosa toi Aku Ankan kylmään Kalevalaan
• Jukka Heiskanen: Don Rosa and The Quest for Kalevala
• Sara Allen: The Measure of a Duck: Scrooge McDuck, Don Rosa, and the Land of Heroes
• Don Rosan Kalevala-ankat , Don Rosan Aamu-TV:ssä antama haastattelu vuodelta 1999.