Saturnuksen renkaat

Saturnuksen renkaat ovat rengasjärjestelmä jättiläisplaneetta Saturnuksen ympärillä. Ne koostuvat lukuisista jäähitusista ja jäämurikoista sekä kivikapapleista ja pölystä. Renkaat löysi Christian Huygens 1655, vaikka Galileo Galilei oli nähnyt Saturnuksen renkaat epätarkalla kaukoputkella kahtena kuuna. Saturnuksen renkaita on monen värisiä ja niissä on kaksi tunnetumpaa ja suurempaa aukkoa, Cassinin jako ja Encken jako. Aukkoja luovat Saturnuksen kuiden vetovoiman aiheuttamat ratahäiriöt ja ne vaikuttavat myös joidenkin renkaiden pitkäikäisyyteen.

Saturnuksen kolmen näkyvimmän renkaan nimet. Jokainen suuri rengas koostuu tuhansista pienrenkaista, joiden aukkoja luovat renkaiden lähellä kiertävät kuut

Saturnuksen kaikki renkaat

Nimi Etäisyys Saturnuksen keskustasta Leveys kilometriä Kenen/minkä mukaan nimetty
D-rengas 66 900 – 74 510 7 500
C-rengas 74 658 – 92 000 17 500
Colombon aukko 77 800 ? ⁽²⁾ 100 Giuseppe 'Bepi' Colombo;
Titanin rengas 77 800 ? ⁽²⁾ ? Titan
Maxwellin aukko 87 491 ⁽²⁾ 270 James Clerk Maxwell
B-rengas 92 000 – 117 580 25 500
Cassinin jako 117 580 – 122 170 4 800 Giovanni Cassini
Huygensin aukko 117 680 ? ⁽²⁾ 285–440 Christiaan Huygens
A-rengas 122 170 – 136 775 14 600
Encken jako 133 589 ⁽²⁾ 325 Johann Encke
Keelerin aukko 136 530 ⁽²⁾ 35 James Keeler
R/2004 S 1⁽¹⁾ 137 630 ⁽²⁾ ?
R/2004 S 2⁽¹⁾ 138 900 ⁽²⁾ ?
F-rengas 140 180 ⁽²⁾ 30–500
Janus/Epimetheus -rengas⁽³⁾ 149 000 – 154 000 5 000 Janus ja Epimetheus
G-rengas 170 000 – 175 000 5 000
Pallenen rengas⁽³⁾ 211 000 – 213 500 2 500 Pallene
E-rengas 181 000 – 483 000 302 000
⁽¹⁾ Tilapäinen nimi.
⁽²⁾ Etäisyys on 1000 km kapeamman renkaan tai aukon keskustaan, ei reunaan.
⁽³⁾ Epävirallinen nimi.

D-rengas

Saturnuksen sisin ja hyvin himmeä rengas.

C-rengas

C-rengas on leveä ja himmeä rengas, jonka massa on 1,1×10¹⁸ kg ja paksuus 5 metriä.

Colombon aukko

Colombon aukko sijaitsee C-renkaan sisäosassa. Alueella on kirkas, kapea ja muodoltaan lievästi elliptinen Titanin rengas, joka on resonanssissa Saturnuksen suurimman kuun Titanin kanssa.

Maxwellin aukko

C-renkaassa oleva aukko, jossa on muodoltaan lievästi elliptinen tiheä pieni rengas.

B-rengas

B-rengas on kirkkain ja massaltaan suurin rengas. Sen paksuudeksi on arvioitu 5–10 metriä ja massaksi 2,8×10¹⁹ kg.

Cassinin jako

Cassinin jako on 4 800 kilometriä leveä alue A- ja B-renkaan välissä. Sen löysi Giovanni Cassini vuonna 1675. Maasta katsottuna se näyttää kapealta mustalta aukolta renkaiden välissä. Voyager-avaruusluotaimien ottamista kuvista selvisi kuitenkin että aukossa on ainesta, joka muistuttaa C-renkaan koostumusta. Cassinin jaon sisäreunassa esiintyy voimakasta resonanssia. Renkaan kappaleet kiertävät tällä alueella kahdesti Saturnuksen ympäri yhtä Mimas-kuun kierrosta kohti.

Huygensin aukko

Huygensin aukko sijaitsee Cassinin jaon sisäreunalla. Alueella on muodoltaan lievästi elliptinen tiheä pieni rengas.

A-rengas

A-rengas on uloin suuremmista ja kirkkaimmista renkaista. Sisäreunan muodostaa Cassinin jako ja selväpiirteinen ulkoreuna on lähellä pienen Atlas-kuun kiertorataa. Renkaan paksuus on 10–30 metriä ja massa 6,2×10¹⁸ kg. Renkaan ulompi reuna on 7:6 resonanssissa Januksen ja Epimetheuksen kanssa.

Encken jako

Encken jako on A-renkaassa oleva 325 km leveä aukko, jonka aiheuttaja on alueella kiertävä kuu Pan. Jaon löysi James Edward Keeler vuonna 1888. Cassini-avaruusluotaimen ottamista kuvista on selvinnyt, että alueella on ainakin kaksi heikkoa rengasta.

Keelerin aukko

Keelerin aukko on A-renkaassa oleva kapea aukko noin 250 kilometriä renkaan ulkoreunasta. Tämän sisässä kiertää Dafne, pieni kuu, joka pitää aukkoa yllä.

F-rengas

Saturnuksen uloimpia renkaita, joka sijaitsee noin 3 000 km A-renkaan ulkopuolella. Se löydettiin vuonna 1979 avaruusluotaimen Pioneer 11 ottamista kuvista. Rengas on kapea, vain muutamia satoja kilometrejä leveydeltään. Sen sisä- ja ulkopuolella kiertää kaksi paimenkuuta, Prometheus ja Pandora.

G-rengas

G-rengas on kapea ja himmeä rengas suunnilleen F-renkaan ja E-renkaan sisäreunan puolivälissä. Renkaassa on kirkkaampi kaari lähellä sisäreunaa, joka on pituudeltaan noin kuudesosa renkaan ympärysmitasta ja joka on 7:6 resonanssissa Mimas-kuun kanssa. Kaari koostuu luultavasti suurimmillaan parin metrin kokoisista jääkappaleista, kun taas muut osat G-renkaasta koostuvat tomusta, jota on syntynyt kaaressa tapahtuneista törmäyksistä.

E-rengas

E-rengas on Saturnuksen uloin ja erittäin leveä rengas, joka sijaitsee Mimasin ja Rhean kiertoratojen välissä. Se on hajanainen kiekko jäistä ja pölyistä ainesta. Muista renkaista poiketen se koostuu enemmänkin mikroskooppisista kuin makroskooppisista osasista. E-renkaan aineksen lähteeksi on osoittautunut Enceladuksen jäävulkanismi.