www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-08-06
  Tänne linkitetyt sivut 
Kvanttimekaniikka
Lista linkeistä » Tiheysmatriisi
  Muut kielet 
deSchrödinger-Bild
frReprésentation de Schrödinger
Luokka: Kvanttimekaniikka

Schrödingerin kuva

Schröringerin kuva on kvanttimekaniikan formalismin yksi muoto. Siinä oletetaan systeemin tilaa kuvaavien funktioiden, tilavektorien eli aaltofunktioiden riippuvan ajasta, ja observaabeleita kuvaavien lineaarioperaattorien olevan aikariippumattomia.

Käyttö

Merkitään Schrödingerin kuvan tilavektoria ket-merkinnällä |\psi(t)\rangle. Tuo tilavektori toteuttaa Schrödingerin yhtälön

i \hbar \frac{d}{dt} |\psi(t)\rangle = H |\psi(t)\rangle,

missä H on systeemin kokonaisenergiaa kuvaava Hamiltonin operaattori ja \hbar on Diracin vakio.

Tällöin niinkutsutussa puhtaassa tilassa observaabeleiden odotusarvotilan \langle O \rangle voidaan laskea observaabelia kuvaavan (aikariippumattoman) operaattorin \hat{O} ja tilan |\psi(t)\rangle sekä tämän konjugaatti \langle \psi(t) | avulla:

\langle O(t) \rangle = \langle \psi(t)| \hat{O} |\psi(t)\rangle.

Sekoitetussa tilassa systeemiä ei voi kuvata aaltofunktiolla vaan tilaoperaattorilla eli tiheysmatriisilla,

\rho(t)=\sum_i w_i |\psi_i(t)\rangle \langle \psi_i(t)|,

missä w_i ovat eri puhtaiden tilojen |\psi_i(t)\rangle todennäköisyyksiä. Suljetussa systeemissä tiheysmatriisi toteuttaa Liouvillen yhtälön

i \hbar \frac{d}{dt} \rho(t) = [H,\rho(t)],

missä [H,\rho(t)] on Hamiltonin operaattorin ja tiheysmatriisin kommutaattori. Tällöin observaabeleiden aikakehitys saadaan kaavasta

\langle O(t) \rangle = {\rm Tr}[\rho(t) \hat{O}].

Tässä {\rm Tr}[\hat{A}] on operaattorin \hat{A} jälki.

Vastakkainen, mutta täysin ekvivalentti tapa kuvata observaabeleiden aikariippuvuutta on olettaa tilat aikariippumattomiksi, ja operaattorit aikariippuviksi. Tätä kuvaustapaa nimitetään Heisenbergin kuvaksi. Näiden välillä käytetään usein myös vuorovaikutuskuvata, jossa tilojen aikakehityksestä kirjoitetaan erikseen auki johonkin tunnettuun Hamiltonialaiseen liittyvä osa, ja häiriöä kuvaava osa lasketaan erikseen.

Katso myös

Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.