Historia
Asutus levisi nykyisen Seinäjoen alueelle 1500-luvun alkupuoliskolla. Vuonna 1550-luvun puolivälissä Seinäjoella mainitaan olleen kolme taloa – todennäköisesti Marttilan, Joupin ja Upan talot. Vielä saman vuosisadan aikana perustettiin Joupin talosta eronnut Jouppila. Kaikki talot sijaitsivat joen rannalla.
Aluksi Seinäjoki kuului Ilmajoen kirkkopitäjään Kurikan, Kauhajoen, Jalasjärven ja Alavuden tavoin. Yhteydet Seinäjoelta Ilmajoen kirkolle olivat 1700-luvulla huonot ja pidemmät kuin Ylinurmon eli Nurmon kylään. Nurmolaiset rakensivat yhdessä seinäjokelaisten kanssa saarnahuoneen 1725, mikä johti Nurmon saarnahuonekunnan muodostamiseen 1765. Seinäjoki, jota oli isonvihan jälkeen alettu kutsua Alaseinäjoen kyläksi, tuli osaksi saarnahuonekuntaa. Kunnallisesti Alaseinäjoen kylä kuului yhä Ilmajoen kirkko- ja hallintopitäjään. Peräseinäjoen kappeliseurakunta perustettiin 1798, jolloin Alaseinäjokea alettiin uudelleen kutsumaan Seinäjoeksi. Samana vuonna perustettiin Tikkukosken rannalle Östermyran rautaruukki.
1850-luvulla aloitettiin toimet Seinäjoen erottamiseksi Nurmon kappelista. Syyksi mainittiin etenkin sairaille ja vanhuksille pitkä ja hankala kirkkomatka. Myös Ilmajoki halusi liittää Seinäjoen takaisin entiseen emäseurakuntaan. Nurmolaisten kovasta vastuksesta huolimatta senaatti hyväksyi seinäjokelaisten anomuksen perustaa oma kappeliseurakunta vuonna 1863. Itsenäisen kunnallishallinnon Seinäjoki sai 1868. Vuonna 1900 Seinäjoesta tuli itsenäinen kirkkoherrakunta.
Vuonna 1883 vihittiin käyttöön Tampere–Vaasa-rautatie, joka kulkee Seinäjoen kautta. Tämä ja 1885 liikenteelle avattu Kokkolan rata sekä 1913 valmistunut Kristiinankaupungin rata nosti Seinäjoen tärkeäksi rautateiden risteysasemaksi. 1970-luvun alussa avautui oikorata Tampereelta Seinäjoelle, jonka myötä liikenneyhteydet Seinäjoelta parantuivat entisestään.
Seinäjoen nimi
1500-luvulla paikalle muodostunutta neljän talon kylää kutsuttiin Koskenalaksi. Koskenala-nimi poistui käytöstä 1600-luvun alkuun mennessä, ja kylän nimeksi tuli Seinäjoki, joka lienee joen nimenä kylää vanhempi. Seinäjoki-nimen alkuperästä on monta teoriaa. Erään tulkinnan mukaan Seinäjoki on ollut muinoin nautinta-alueiden raja. On myös pohdittu sitä mahdollisuutta, että
Kangasalta kotoisin olleet uudisasukkaat tai eränkävijät olisivat tuoneet nimen mukanaan. Seinäjoki kulkee paikoin erittäin jyrkkäreunaisessa uomassa, mistä paikkakunnan nimi on saattanut myös johtua.
Kuuluisia seinäjokelaisia
- Extreme Duudsonit, Jukka Hildén, Jarno Leppälä, Hannu-Pekka Parviainen ja Jarno Laasala, extreme-ryhmä
- Kristian Kuusela, jääkiekkoilija
- Petri Kontiola, jääkiekkoilija
- Ville Mäntymaa, jääkiekkoilija
- Paula Koivuniemi, laulaja
- Veli Lampi, jalkapalloilija
- Jorma Ollila, Nokian entinen pääjohtaja
- Arto Saari, ammattilaisrullalautailija
- Pekka Koskela, pikaluistelija
Tutustumiskohteita
Muuta
Lentoasema
- Pääartikkeli: Seinäjoen lentoasema
Seinäjoen lentoasema sijaitsee
Ilmajoella ja sitä ylläpitää Rengonharju-Säätiö. Lentoasema rakennettiin
1976 ja reittiliikenne alkoi
1982. Nykyisin kenttä toimii Seinäjokelaisen
Finncomm airlinesin kotikenttänä, joka operoi sieltä
Helsinkiin viidesti päivässä.
Hallinto
2005–2008
Syksyllä 2004 järjestetyissä kuntavaaleissa olivat Seinäjoki ja Peräseinäjoki ensi kertaa yhdessä.
- Kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki (kesk)
- Valtuuston puheenjohtaja Timo Paavola (kesk)
- Hallituksen puheenjohtaja Riitta Lehtola (sdp)
Kaupunginvaltuusto (jäseniä yhteensä 51):
2001–2004
- Kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen (kok)
- Valtuuston puheenjohtaja Timo Paavola (kesk)
- Hallituksen puheenjohtaja Raimo Ristilä (kok)
Kaupunginvaltuusto (jäseniä yhteensä 51):
Elinkeinot
Viisitoista suurinta työnantajaa (työntekijämäärä)
- Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (2334)SEKS
- Atria Oyj (1750)
- Seinäjoen kaupunki (1486)
- Seinäjoen ammattikorkeakoulu (521)
- VR-yhtymä Oy (490)
- Seinäjoen seudun terveysyhtymä (484)
- Valio Oy (414)
- Suomen Posti Oy (391)
- Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa EEPEE (370)
- Ilkka-Yhtymä Oyj (270)
- Asva Oy (Nyk. Rautaruukki) (250)
- Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (223)
- SOL-Yhtiöt (220)
- Käyttöauto Oy (214)
- Seinäjoen seurakunta (196)
Seinäjoen teknologia- ja innovaatiokylä on nimeltään
Triano.
Kaupunginosat
Yliopistot ja korkeakoulut
- Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto
- Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti
- Seinäjoen ammattikorkeakoulu
- Seinäjoen yliopistokeskus
- Sibelius-Akatemian koulutuskeskus
- Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus Seinäjoen toimipaikka
- Vaasan yliopiston Seinäjoen yksikkö
Urheilu
Kaupungin urheiluelämään kuuluvat muun muassa
Urjeiluseuroista Seinäjoen Maila-Jussit on voittanut pesäpallossa miesten SM-kultaa neljästi naisten kultaa kerran. Lisäksi seuralla kaksi lentopallon SM-kultaa miehistä. SMJ:llä on myös kaksi pesäpallon Suomen Cupin voittoa. Seinäjoen Crocodiles on voittanut Vaahteraliigan vuonna 2001 ja ollut useasti mitaleilla. Maahockeyseura United on saalistanut lajissaan kaksi pronssimitalia ja Sepsi-78 on pelannut kahdesti jalkapallon Suomen Cupin finaalissa.
Vuosittaisia tapahtumia
Katso myös
Aiheesta muualla
Seinäjoki
Seinäjoki
Seinäjoki
|
www-nimi = www.seinajoki.fi |
huomautus = |
}})
