Historia
Seychellit mainitaan portugalilaisten kartoissa ensimmäisen kerran 1505, joskin arabit ovat ilmeisesti tunteneet saaret huomattavasti aiemmin. Ensimmäinen eurooppalainen saarilla oli portugalilainen Vasco da Gama joka saapui saarille vuonna 1502. Saarten sijainti Intian ja Euroopan välillä teki ne tärkeiksi. Merirosvot pitivät saaria hallussa, kunnes
britit ja ranskalaiset karkottivat heidät pois 1700-luvulla. Kuuluisa merirosvopäällikkö Oliver de Vasseur piti vastarintaa aina vuoteen 1810. Merirosvojen tarunomaista aaretta etsitään vielä nykyäänkin. Ensimmäiset ranskalaiset saapuivat saarille vuonna 1742 ja ottivat ne haltuun vuonna 1756. Saarelle tulleet ranskalaiset siirtolaiset alkoivat viljellä kookospähkinöitä ja mausteanita. Puutavaraa tuotiin Ranska laivanteollisuuteen. Ludvig XV antoi saarille nimen Seychellit valtiovarainministerin Jean Moreau de Séchelles in mukaan.
Yhdistyneet kuningaskunnat alkoivat ottaa saarta haltuun 1700-luvun lopussa ja sai ne itselleen 1800-luvulla. Saaria hallittiin Mauritiukselta kunnes sinne nimitettiin oma kenraalikuvernööri. Vuonna 1903 saarista tuli Britannian kruununsiirtomaa.
Kesäkuussa vuonna 1976 saarista tuli itsenäinen valtio jonka ensimmäiseksi presidentiksi tuli James R. Mancham. Hänet kuitenkin syrjäytettiin vuonna 1977 jolloin entinen pääministeri France-Albert René tuli valtaan. Vuonna 1979seksi hallitus julisti saaret sosialisti yksipuoluejärjestelmäksi.
Järjestelmää tuki Pohjois-Korea joka antoi saarille sotilasneuvoa. Ensimmäiset vapaat vaalit julistettiin vuonna 1993.
Maantiede
Seychellit koostuu noin 115 saaresta, joista 33 on asuttuja. Suurin saari on Mahé, jolla asuu lähes 80% väestöstä ja jolla sijaitsee pääkaupunki Victoria. Mahé ja sitä ympäröivät saaret ovat graniittipohjaisia, kun taas muut saaret, esimerkiksi Amirantit, ovat koralliriuttoja. Seychellien korkein kohta Morne Seychellois Mahélla kohoaa 905 metrin korkeuteen.
Ilmasto
Seychellit on todellinen trooppinen paratiisi. Saarilla vallitsee kuuma ja usein myös kostea, mutta miellyttävä trooppinen ilmasto. Lämpötilat vaihtelevat 24-29 asteen välillä. Luoteismonsuunin sateet tuovat vettä saarille joulukuusta maaliskuuhun. Toukuusta lokakuuhun vallitsee kuivakausi, jolloin pasaatit puhaltavat. Noin 2360mm on saarten vuotuinen sademäärä. Suurin osa sataa sisäosassa. Vuodenaikojen vaihtelut ovat vähäisiä.
Luonto
Seychellie luonnon tunnetuin piirre on suuri joukko
endeemisiä eläin- ja kasvilajeja. Näistä tunnetuimpia lienevät maailman suurimmista hedelmistään tunnettu seychellienpalmu eli
coco-de-mer, sekä eteläisillä Aldabran saarilla esiintyvä norsukilpikonna. Seychelleillä on kaikkiaan 12 kotoperäistä lintulajia, 5 endeemistä matelijaa sekä 81 kotoperäistä kasvilajia. Saaristoa ympäröivillä riutoilla esiintyy yli 1000 eri kalalajia. Viehkeän erikoisuuden muodostavat saarilla esiintyvät neljä Sooglossidae ja yksi Hyperoliidaelajia-heimon
sammakko. Koska sammakot eivät selviydy kosketuksissa meriveden kanssa, ne ovat jäänne ajalta, jolloin saariryhmä muodostui irtoamalla Intian laatasta yhdessä Madagaskarlajiain kanssa. Saarilla esiintyy myös kuusi raajatonta matosammakko.
Talous

Victoria, Seychellien pääkaupunki

Auringonlasku
Seychellien talous on paljolti riippuvainen turismista, joka työllistää 30% työvoimasta ja tuo suuren osan tuloista. Talouden toinen tärkeä sektori on kalastus.
Merkittävimmät luonnonvarat
Merkittävimmät vientituotteet
Väestö
Seychellien väestö on hyvin monikulttuurista. Suurin etninen ryhmä on
ranskalais-afrikkalaisetlais-
aasia. Muut ovat
kiinalaisia, malagasseja,
arabeja.
Suurin uskontokunta on katolinen kirkko, johon kuuluu 82,3 % väestöstä. Muut uskontokunnat ovat: anglikaaneja 6,4 %, adventisteja 1,1 %, hindulaisia 2,1 %, muslimeja 1,1 %.
Viralliset kielet ovat englanti, ranska ja kreoli.
Nähtävyydet
Seychellien valkoiset hiekarannat ovat nähtäävyyttä parhaimmillaan. Palmut huojuvat, turkoosinsininen meri ja eksoottiset linnut laulavat puissa.
Seychelleiltä löytyy myös kaksi maailmanperintökohdetta: Aldabran atolli ja
luonnonsuojelualue Valleé de Mai.
Aldabran atolli:
Atolli koostuu neljästä korallisaaresta, jotka muodostavat kapean laguunin. Saariryhmää ympäröi suuri koralliriutta, joten atolli on hyvin eristyksissä. Vaikean sijaintinsa ansiosta atolli onkin säilynyt koskemattomana, ja siitä on tullut maailman suurimman jättiläiskilpikonnapopulaation elinympäristö.
Luonnonsuojelualue Valleé de Mai:
Pienen Praslin-saaren sydämessä sijaitseva alue suojaa alkuperäisen palmumetsän jäännöksiä. Kuuluisan coco de mer:in, palmupuun, siemenet ovat maailman suurimpia.