Sijaisnäyttelijä

Sijaisnäyttelijä eli stuntti on elokuva-alan ammattilainen, joka korvaa oikean näyttelijän erityistaitoja vaativassa kohtauksessa tai suorittaa vaaralliset kohtaukset näyttelijän puolesta. Yleensä stunttikohtaukset ovat hyvin turvallisia, vaikka ne tehdäänkin näyttämään mahdollisimman vaarallisilta.

Stuntmiehen tehtävä

Osa stuntmiehen ammattitaitoa on osata näytellä aito reaktio: esimerkiksi ottaa luontevan näköisesti isku kasvoihin/vatsaan tai luoti sydämeensä.

Stuntkohtauksia voi olla esimerkiksi putoamiset, ihmisen syttyminen palamaan, rajut tappelut, lasin läpi syöksyminen, kaahaukset autolla, kaatuminen pyörällä - kaikki sellainen, missä näyttelijän turvallisuus olisi vaarassa tai tämä ei muuten pystyisi kohtausta tekemään joko yhtä turvallisesti tai yhtä näyttävästi. Nykytekniikalla on mahdollista vaihtaa stuntmiehen kasvojen tilalle näyttelijän kasvot. Stuntmies voi kyllä esiintyä omilla kasvoillaan sivurooleissa, esimerkiksi sotakohtauksessa sotilaana, johon osuu luoti. Jotkut näyttelijät, kuten Jackie Chan, ovat kuuluisia siitä, että suorittavat itse lähes kaikki stunttinsa.

Stuntmiehen apuvälineitä ovat muun muassa ilmapatjat, vaijerit, trampoliinit, palopuvut, suojageelit, köydet, valjaat ja autohyppyramppi. Esimerkiksi kohtauksessa, jossa ammutaan stuntmiestä vatsaan, saatetaan käyttää kiskaisulaitetta, jolla stuntmies nykäistään nopeasti taaksepäin samaan aikaan kuin paidan alla räjähtänyt tekoveripussi hajoaa.

Sijaisnäyttelijän käyttö ei aina vaadi vaarallista kohtausta. Esimerkiksi taitava pianisti voi korvata soittotaidottoman näyttelijän kädet, jolloin pianistin kasvoja ei tietenkään näytetä. Samoin elokuvien laulukohtauksissa näyttelijän oman laulun päälle leikataan (dubataan) usein ammattilaulajan ääni. Näissä tapauksissa ei tosin puhuta stuntmiehistä. Elokuvien alastonkohtauksissa – varsinkin Hollywoodissa – käytetään toisinaan sijaisnäyttelijöiden vartaloita.

Stuntkurssi Suomessa 1993-94

Suomalaisessa elokuvateollisuudessa näyttelijät tekivät ennen vaarallisemmatkin kohtaukset itse. 1990-luvun taitteessa stuntmiehet tilattiin ulkomailta, muun muassa Venäjältä, Virosta ja Ruotsista. Syksyllä 1993 alkoi Turun taiteen ja viestinnän oppilaitoksen stuntkurssi, jonka tarkoituksena oli kouluttaa Suomeen oma stuntmiesten ammattikunta. Oppilaiksi valittiin kymmenen suomalaista ja kaksi virolaista: Vesa Laakso, Jouni Kivimäki, H-P Virkki, Petri Norojärvi, Piia Surakka, Titta Tuulispää, Taina Kopra, Mika Vuorentie, Jari Järventaus, Juha Rönkkö, Enar Tarmo ja Pirkko Vähi. Kurssilla laadittiin aluksi oppilaille peruskunto-ohjelmat, sillä peruskunto on stuntmiehen ammatin pohja. Liikunnan, kestävyys- ja voimaharjoitusten lisäksi oppilaiden oli opittava hallitsemaan pelkoaan. Eri asiantuntijat, kuten sirkus- ja trampoliiniopettaja Esa Östberg, kiipeilyopettaja Jyrki Mallius, räjähdysasiantuntija Lasse Sorsa sekä Ruotsissa työskennellyt suomalaissyntyinen stuntmies Kimmo Rajala antoivat oppitunteja ja vetivät käytännön harjoituksia stuntoppilaille. Myöhemmin tulevat stuntmiehet ja -naiset pääsivät harjoittelemaan perustaitoja kuten putoamisia, kaatumisia, tappeluja, räjähdyksiä, palamisia ja sotakohtauksia. Erityisesti kurssilla painotettiin turvallisuuskysymyksiä, sillä stuntmiesten temppujen pitää näyttää vaarallisilta, mutta olla todellisuudessa turvallisia.

Stuntmiesten ammattikunta Suomessa

Osa kurssilaisista ryhtyi tekemään stuntmiehen työtä ja Suomen elokuvateollisuus pystyi heitä kasvavassa määrin työllistämäänkin. Kurssilaisista Vesa Laakso, Jouni Kivimäki ja H-P Virkki sekä itseoppinut stuntmies Juha Pursiainen ovat toimineet yhteisessä yrityksessä, joka on suurelta osin vastannut kotimaisten elokuvien stunteista. Alalla toimii myös freelancereita joista mainittakoon mm. Mika Huisman ja Esa Muittari.

Runsaasti stuntteja sisältäviä suomalaisia elokuvia

• Romanovin kivet (1993)

• Esa ja Vesa - auringonlaskun ratsastajat (1994)

• Häjyt (1999)

• Rukajärven tie (1999)

• Bad Luck Love (2000)

• Klassikko (2000)

• Ken tulta pyytää (2001)

Katso myös

• Luettelo elokuva-alan ammateista

Kirjallisuutta / lähdeteos

• Tuomas Marjamäki ja H-P Virkki: Stuntista toiseen (Koala-kustannus 2001)

Aiheesta muualla

• Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2006: Stuntmies luo vauhtia ja vaarallisen näköisiä tilanteita