Skinnarilanhovi syntyy
Pietarissa vaikuttanut hopeaseppä Pekka Silventoinen tuli vuonna 1894an Lappeenranta kylpemään. Tällöin hän löysi Skinnarilanniemen ja ihastui paikkaan. Ensimmäinen päärakennus paloi vuonna 1901, mutta Silvennoinen rakennutti uuden, nykyisen Skinnarilanhovin, joka valmistui vuonna 1903.Skinnarila liittyy kiinteästi 1900-luvun alun voimakkaisiin kansallisen heräämisen virtauksiin ja sitten kukoistukseen puhjenneeseen kansalliseen suomalaiseen kulttuuriin. Skinnarilan Hovin rakennuspaikan välittömässä läheisyydessä toimi 1890-luvulla tiilitehdas,joka valmisti autonomianajan Lappeenrannan suomalaisen ratsuväen kasarmit.
Toivo ja Alma Kuula
Toivo Kuula vieraili ensimmäisen kerran Lappeenrannan Skinnarilassa kesällä 1907. Hän oli tutustunut Skinnarilasta laulajattaren uralle lähteneeseen Alma Silventoiseen. Vaikka eteläpohjalainen kansanmusiikki oli Toivo Kuulan sydäntä lähellä, sai hän luonnonkauniista Skinnarilasta innoitusta sävellystyölleen.Toivo Kuula ja Alma Silventoinen vihittiin avioliittoon vuonna 1914 Skinnarilan tilan päärakennuksessa, jonka Pekka Silventoinen oli rakennuttanut 12 vuotta aiemmin. Pariskunta sai vuonna tyttären Sinikan, mutta perheen onni ei kukoistanut kauan, kun Kuula sai surmansa ampumavälikohtauksessa Viipurissa vuonna 1918.
Oili Siikaniemi
Alman nuorempi sisar Oili meni naimisiin maisteri Väinö Siikaniemen kanssa. Pari vihittiin Skinnarilanhovissa vuoden 1916 viimeisenä päivänä. Siikaniemet viettivät Skinnarilanhovissa kaikki kesänsä. Oili käytti taiteilijanimeä Oili Sinimi. Sisarensa tapaan hän opiskeli laulua ja esiintyi ympäri Eurooppaa. Esityksistä kertovia julisteita on nähtävillä Skinnarilanhovissa.Kulttuurikoti
Skinnarilanhovi oli kansallisromanttinen kulttuurikotikalustoja: barokki silkki- ja samettipäällyksin, kukkapylväitä, trymoo-peilejä, nuottikaappi, tupakkateline, turkkilainen divaani, astiakaapit täynnä hienoa posliinia ja oman liikkeen hopeita. Erilaisia veistoksia ja maalauksia oli eri puolilla huoneistoa.Skinnarilanhovi oli 1920- ja 1930-luvuilla paikka, jossa vierailivat Alma Kuulan ja Siikaniemen perheen luona säveltäjät Leevi Madetoja, Sulho Ranta ja Taneli Kuusisto. Kirjailija Yrjö Kilpinen oli monia kesiä vuokralaisena yhdessä pienemmässä huvilassa Skinnarilanhovin lähellä.
Skinnarilanhovin vieraskirjan mukaan siellä vierailivat säännöllisesti runoilijat L. Onerva, Hilja Haahti, Ilmari Krohn ja Maila Talvio. Muita vieraita olivat myös kuvanveistäjä Tyko Sallinen, V. A. Koskenniemi, Katri Vala ja Olavi Paavolainen. Etelä-Saimaa 10. huhtikuuta 2003
Siirto yliopiston hallintaan
Skinnarilanhovi kuului Silventoisen suvulle vuoteen 1962, jolloin se siirtyi Lappeen kunnan ja kuntaliitoksen myötä Lappeenrannan kaupungin omistukseen. Kaupunki luovutti Skinnarilan alueen valtiolle ja hovin maille alettiin rakentaa vuonna 1974 Lappeenrannan teknillistä korkeakoulua, nykyistä teknillistä yliopistoa.Skinnarilanhovi oli päässyyt rapistumaan pahasti 1960-luvulla, ja sen lähellä ollut se Kilpisen huvila purettiin 1970-luvulla. Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta henkilökunnan tukemana heräsi puolustamaan niin kutsuttua Kuulan huvilaa viime tipassa ja rakennus saatiin pelastettua Museoviraston huomion kiinnittyessä huvilaan. Mutta teekkareiden toiveiden mukaista ylioppilastaloa siitä ei tullut vaan yliopiston hallinnoima sivistyneiden kulttuuritapahtumien pyhättö.
Rakennus restauroitiin alkuperäiseen asuunsa 1970-luvun lopulla ja sinne saatiin Silvennoisen suvulta laaja kokoelma 1900-luvun taideteoksia ja valokuvia. Skinnarilanhovissa on myös pienoisveistos Toivo Kuulasta ja säveltäjää esittävä reliefi.
Hovi on tullut lappeenrantalaisille tutuksi useamman kerran vuodessa järjestetyistä Hovin henki -keskustelutilaisuuksista.
Lähteet
- Etelä-Saimaa 25. kesäkuuta 2003
