Historia
Sloveenit asuttivat alueen 500-luvulla ja vuodesta 788 sitä hallitsivat frankit ja 907-955 Unkari. Vuodesta 1335 nyky-Slovenian alueet olivat Habsburgien hallinnossa. Se oli osa Itävallan Krainin, Steiermarkin ja Kärntenin kruununmaita aina
Itävalta-Unkarin romahdukseen asti
1918.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Sloveniasta tuli osa Jugoslaviaa. Jugoslavian nimi olikin aluksi (1918–1929) Serbien, Kroaattien ja Sloveenien kuningaskunta. Päinvastoin kuin naapuri Kroatiassa, maassa ei ollut juuri autonomiahaaveita. Toisessa maailmansodassa Italia, Unkari ja Saksa miehittivät Slovenian.
Maailmansodan jälkeen Josip Broz Titon johdolla perustettiin Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta ja Sloveniasta tuli yksi sen tasavalloista. Siihen liitettiin myös pieni osa aikaisemmin Italianlle kuuluneesta Istria niemimaasta. Sloveniassa alkoi pakkokollektivisointi 1949 jatkuen vuoteen 1952. Jugoslavian johto päätti aloittaa rakentaa yhteiskuntajärjestelmää ei-neuvostoliittolaisten oppien mukaan, jonka seurauksena alettiin tammikuussa 1950 perustaa työläisten itsehallintoneuvostoja, jotka olivat vastavoima yksipuoluediktatuurille. Pienestä koostaan huolimatta Slovenia oli sosialistisen Jugoslavian talousveturi ja poliittisesti sen vapain.
Titon kuoleman jälkeen 1980 Belgrad pyrki vallan keskittämiseen. Alkoi talouden alamäki ja kansallismieliset mielialat voimistuivat. Vuonna 1986 Milan Kučan nousi Slovenian puoluejohtajaksi. Slovenian itsenäistymisliike alkoi voimistua vuonna 1988. Sloveenien tukiessa Kosovon albaaneja helmi- ja maaliskuussa 1989 Serbia alkoi saartaa Sloveniaa talouspakottein. Toukokuussa 1989 Sloveniassa julkistettiin julistus, jossa vaadittiin suvereniteettia, vaikka maa pysyisi Jugoslavian osana. 22. tammikuuta 1990 ensin sloveenit ja sitten kroaatit erosivat Jugoslavian kommunistiliitosta, jossa heitä painostettiin. Kommunistiliitto hajosi ja Jugoslavian hajoamiskehitys kiihtyi.
Vuonna 1989 puolueiden perustaminen tuli mahdolliseksi ja huhtikuussa 1990 pidettiin ensimmäiset monipuoluevaalit. Kommunistit nimesivät itsensä Demokraattisen uudistuksen puolueeksi (PDR) ja otti käyttöön sosiaalidemokraattisen ohjelman, mutta hävisivät kuuden puolueen Slovenian demokraattiselle oppositiolla (DEMOS). Oikeistolainen ja nationalistinen DEMOS ajoi itsenäisyyttä, mutta PDR:n Kučan, joka valittiin vapaasti presidentiksi, loi uuden hallituksen joka ajoi löyhempää Jugoslavian liittovaltiota, mitä Serbia vastusti.[http://www.tiscali.co.uk/reference/encyclopaedia/hutchinson/m0036980.html]
Itsenäistyminen ja kymmenen päivän sota
23. joulukuuta 1990 pidetyssä kansanäänestyksessä 88,2 % kannatti[U.S. State Department: Bureau of European and Eurasian Affairs: Background Note: Slovenia, March 2007[1] ] Slovenian itsenäisyyttä ja sitä alettiin valmistella. Keväällä 1991 perustettiin Slovenian alueellinen puolustusvoima. Toukokuun 1991 ilmoituksen jälkeen, että sekä Slovenian että Kroatia irtaantuisivat Jugoslaviasta, alkoivat maan rajoilla levottomuudet joissa kuoli yli sata ihmistä. Euroopan yhteisö neuvotteli tulitauon Slovenian lykätessä itsenäisyysjulistusta kolmella kuukaudella ja Jugoslavian kansallisen armeijan (JNA) vetäytyessä maasta.
Slovenia julistautui itsenäiseksi 25. kesäkuuta 1991 samanaikaisesti Kroatian kanssa. Varsinaista sotaa ei käyty; vain kymmenen päivän ajan käytiin taisteluita. Sloveenit voittivat, koska Jugoslavian serbijohtoinen armeija ei ollut varautunut sloveenien lujaan, päättäväiseen ja nopeaan vastarintaan.
Itsenäinen Slovenia
Joulukuussa 1991 Slovenian otti käyttöön uuden perustuslain. Samassa kuussa DEMOS hajosi.
Euroopan yhteisö ja
Yhdysvallat tunnustivat Slovenian tammikuussa
1992.
Slovenia liittyi
22. toukokuuta 1992.
Hallitus hajosi huhtikuussa 1992, jonka jälkeen Janez Drnovšek nimettiin uudeksi pääministeriksi. Joulukuun 1992 vaalit voittivat liberaalidemokraatit ja kristillisdemokraatit ja Milan Kučan valittiin uudelleen presidentiksi. Tammikuussa 1993 parlamentti valitsi Janez Drnovšekin uudelleen pääministeriksi. Sosiaalidemokraatit (ZLSD) vetäytyivät hallituksesta tammikuussa 1996.
Kesäkuussa 1996 Slovenian allekirjoitti lähentymissopimuksen Euroopan unionin kanssa ja haki jäsenyyttä. Marraskuun 1996 vaaleissa pääministeri Drnovšekin Liberaalidemokraatit menettivät asemiaan oikeistopuolueille. Yksi oikeiston edustaja kuitenkin vaihtoi puoluetta ja konservatiivinen Kansainpuolue (SLS) liittyi myös Drnovšekin rinnalle, jolloin hän sai jatkaa. Myös Milan Kučan valittiin uudelleen marraskuussa 1997.
Pankkiiri Andrej Bajukin oikeistohallitus nousi valtaan kesäkuussa 2000. Sen hallituskoalitio kesti kuitenkin vain kuukauden, jonka jälkeen Kučan määräsi uudet vaalit ja Janez Drnovšekista tuli taas pääministeri marraskuussa.
Slovenia liittyi NATOon 29. maaliskuuta 2004 ja Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004, ja otti ensimmäisenä niistä käyttöön euron vuoden 2007 alusta tolarin tilalle.
Politiikka
Valtionpäämies on presidentti, joka valitaan kansanvaalilla viiden vuoden välin. Toimeenpanovaltaa edustaa pääministeri ja hallitus, joka on parlamentin valitsema ja jonka presidentti nimittää toimeensa. Pääministeri kokoaa hallituksensa.
Slovenian parlamentti
Vuoden 1991 perustuslain mukaan Slovenian parlamentin (Parlament Slovenije) alahuoneen eli kansalliskokouksen (Državni zbor) jäsenistä 38 valitaan suoraan, 50 suhteellisella vaalitavalla ja kaksi nimettyä edustajaa edustavat kansallisia vähemmistöjä: italialaisia ja unkarilaisia. Nämä kaksi edustajaa valitaan Bordan menetelmällä ja heillä on veto-oikeus vähemmistöjä koskevissa asioissa.
40-jäsenisessä ylähuoneessa tai kansallisneuvostossa (Državni svet) on 22 jäsentä, jotka valitaan paikallisesti ja 18 edustaa eri intressiryhmiä, kuusi ei-kaupallisia järjestöjä, neljä työntekijöitä ja neljä työnantajia sekä neljä maanviljelijöitä, kauppaa, käsityöläisiä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia
Lokakuun 2004 vaaleissa paikkoja saivat:
| paikkoja
| puolue tai vaaliliitto
| suuntaus
|
| 29
| Slovenska demokratska stranka, SDS
| konservatiivinen (EPP ja EPP-ED)
|
| 23
| Liberalna demokracija Slovenije, LDS
| liberaali, (Liberal International)
|
| 10
| Združena Lista socialnih demokratov, ZLSD
| sosiaalidemokraattinen, kolmas tie (Sosialistinen internationaali)
|
| 9
| Nova Slovenija – Kršcanska ljudska stranka, NSi
| kristillisdemokraattinen
|
| 7
| Slovenska ljudska stranka, SLS
| konservatiivinen (EPP)
|
| 6
| Slovenska nacionalna stranka, SNS
| nationalismi, euroskeptismi, anti-NATO, anti-katolilainen, historiallisen revisionismin vastustus
|
| 4
| Demokraticna stranka upokojencev Slovenije, DeSUS
| eläkeläisten oikeudet
|
Osat
Sloveniassa on 210 kuntaa (občine, yksikkö - občina), joista yhdellätoista on kaupungin asema. Kaupunkeja ovat: Celje, Koper, Kranj, Log-Dragomer, Maribor, Murska Sobota, Nova Gorica, Novo Mesto, Ptuj, Slovenj Gradec ja Velenje
Sloveniaa on myös jaettu eri tavoin perinteisiin alueisiin, jotka vastaavat entisiä Habsburgien kruununmaita, maatietellisen jaon mukaan sekä tilastotieteellisiin alueisiin. Näillä ei ole hallinnollista merkitystä. Hallitus suunnittelee kuitenkin alueiden (pokrajina) luomista ja sitä varten tarvittu perustuslakimuutos on tehty ja neljäntoista alueen nimet ilmoitettiin toukokuussa 2007.
Maantiede
Slovenian kartta
Slovenia satelliittikuvassa
Slovenia sijaitsee eteläisessä Euroopassa Italian,
Kroatian,
Itävallan ja Unkarin tiukassa puristuksessa. Maalla on myös noin 50 km rannikkoa Adrianmerellä.
Slovenia on pääosin kukkulaista ja vuoristoista lauhkeaa ilmastoa. Yli 90 % maasta on yli 200 metrin korkeudella merenpinnasta. Pohjoisessa Alppien juurella vuoret kohoavat yli kahden ja puolen kilometrin korkeuteen. Rannikolla vallitsee subtrooppinen välimerenilmasto. Korkein vuori on Triglav: 2864 m. Pääkaupungin ja Italian välillä on karstivuoristoa, jonka kalkkikiveen vesi on kaivertanut maanalaisia luolia, rotkoja ja jokia.
Talous
Merkittävimmät luonnonvarat
Merkittävimmät vientituotteet
Väestö
Bregin uutta kaupunkia
Slovenian virallinen kieli on sloveeni (puhujia 89 %), joka on latinalaisilla aakkosilla kirjoitettu slaavilainen kieli. 5,9% väestöstä on muita entisen Jugoslavian kansallisuuksia. Italialaisia ja unkarilaisia on pienet vähemmistöt (0,5 %).
Kulttuuri
Aiheesta muualla
Lähteet
Slovenien
Slowenien
Slovénie
Slovenia
Slovenien
|
Tietoja 
)
)
)
)
