Søren Kierkegaard

Elämä

Kierkegaard syntyi 1800-luvun alun Kööpenhaminanan 7-lapsisen perheen nuorimmaisena. Hän suoritti teologia kandidaatin tutkinnon vuonna 1840 ja väitteli teologian maisteriksi vuonna 1841n. Kierkegaard ei kuitenkaan koskaan hakeutunut papin uralle. Kierkegaard eli enimmäkseen kauppiasisänsä Michael Kierkegaardin hankkimalla varallisuudella, jonka turvin hän kykeni kirjoittamaan ja julkaisemaan teoksiaan ja Øieblikket-sanomalehteä. Itse asiassa Kierkegaard teki koko elämänsä aikana vain kolme kuukautta palkkatyötä – nekin latina opettajana.

Eräs Kierkegaardin elämään ja tuotantoon voimakkaasti vaikuttanut seikka oli hänen traaginen kihlauksensa Regine Olsenin kanssa. Kierkegaard lienee ollut syvästi rakastunut, mutta kuitenkin oma-aloitteisesti purki kihlauksen syystä, joka on pysyvästi jäänyt ulkopuolisille tuntemattomaksi. Yleisin uskomus kuitenkin on, että Kierkegaard rakasti tyttöä niin paljon, ettei halunnut tälle niin huonoa miestä kuin hän itse.

Ajattelu ja tuotanto

Valtaosa Kierkegaardin tuotannosta keskittyy pohtimaan subjektiivisen ihmisen suhdetta kristinuskoon ja Jumalaan. Kierkegaard hyökkäsi erityisesti silloista hegeliläisyyttä ja Tanskan valtionkirkkoa vastaan. Toisaalta Kierkegaardin tuotantoa on vaikea luonnehtia kokonaisvaltaisesti: hän kirjoitti valtaosan teoksistaan salanimillä, jotka saattoivat nähdä todellisuuden hyvin erilaisilla tavoilla. Omalla nimellään ja eri salanimillään Kierkegaard kirjoitti kolmisenkymmentä teosta. Kierkegaardin salanimiä olivat esimerkiksi Viktor Eremita, Constantin Constantius ja Johannes Climacus.

Kierkegaardia voi yrittää luonnehtia fideistiksi, sillä hän hylkää järjen todellisuuden perusteiden etsinnässä ja sen sijaan kääntyy ihmisen sisäisen intohimon puoleen. Kierkegaard pitää kristinuskoa suurimpana mahdollisena paradoksina, joka on mahdollista omaksua vain uskon hypyllä. Kristillistä kirkkoa hän kritisoi sen orjuuttavuudesta, ja kannustikin ihmisiä löytämään nk. oman uskonsa. Teoksessaan Pelko ja vavistus (1843) Kierkegaard ihannoi Abrahamia, joka luottaa Jumalaan niin syvällisesti, että on Jumalan käskystä valmis uhraamaan oman poikansa Iisakin. Kierkegaardin pääteoksena pidetään yleensä Päättävää epätieteellistä jälkikirjoitusta (1846), jossa Kierkegaard käy läpi ajattelunsa tärkeimpiä teemoja ja selventää käsitystään eettisestä, esteettisestä ja uskonnollisesta olemisen tasosta.

Teokset

Merkittävimmät teokset

Enten – Eller (Joko – tai) (1843)
Frygt og Bæven (Pelko ja vavistus) (1843)
Gjentagelsen (Toisto) (1843)
Philosophiske Smuler (Filosofisia muruja) (1844)
Begrebet Angest (1844)
Stadier paa Livets Vei (1845)
Afsluttende uvidenskabelig Efterskrift (Päättävä epätieteellinen jälkikirjoitus) (1846)
Kjerlighedens Gjerninger (Rakkauden teot) (1847)
Christelige Taler (Kristillisiä keskusteluja) (1848)
Sygdommen til Døden (1849)
Indøvelse i Christendom (1850)

Muita teoksia

Af en endnu Levendes Papirer. Udgivet mod hans Villie, 1838.
Om Begrebet Ironi med stadigt Hensyn til Socrates, 1841.
Enten - Eller. Et Livs-Fragment udgivet af Victor Eremita, 1-2, 1843.
To opbyggelige Taler, 1843.
Frygt og Bæven. Dialektisk Lyrik af Johannes de Silentio, 1843.
Gjentagelsen. Et Forsøg i den experimenterende Psychologi af Constantin Constantius, 1843.
Tre opbyggelige Taler, 1843.
Fire opbyggelige Taler, 1843.
''Begrebet Angest. En simpel psychologisk-paapegende Overveielse i Retning af det dogmatiske, 1843.
To opbyggelige Taler, 1844.
Tre opbyggelige Taler, 1844.
Philosophiske Smuler eller En Smule Philosophi af Johannes Climacus, udgivet af S. Kierkegaard, 1844.
Problem om Arvesynden af Vigilius Haufniensis, 1844.
Forord. Morskabslæsning for enkelte Stænder efter Tid og Leilighed af Nicolaus Notabene, 1844.
Fire opbyggelige Taler, 1844.
Tre Taler ved tænkte Leiligheder, 1845.
Stadier paa Livets Vei. Studier af Forskjellige, 1845.
Afsluttende uvidenskabelig Efterskrift til de philosophiske Smuler. Mimisk-pathetisk-dialektisk Sammenskrift, Existentielt Indlæg, af Johannes Climacus. Udgiven af S. Kierkegaard, 1846.
En literair Anmeldelse. To Tidsaldre, Novelle af Forfatteren til 'en Hverdags-Historie', udgiven af J. L. Heiberg, 1846.
Opbyggelige Taler i forskjellig Aand, 1847.
Kjerlighedens Gjerninger. Nogle christelige Overveielser i Talers Form, 1847.
Christelige Taler, 1848.
Lilien paa Marken og Fuglen under Himlen. Tre gudelige Taler, 1849.
Tvende ethisk-religieuse Smaa-Afhandlinger af H.H., 1849.
Sygdommen til Døden. En christelig psychologisk Udvikling til Opbyggelse og Opvækkelse. Af Anti-Climacus, udgivet af S. Kierkegaard, 1849.
'Ypperstepræsten - 'Tolderen' - 'Synderinden', tre Taler ved Altergangen om Fredagen, 1849.
Indøvelse i Christendom af Anti-Climacus. Nr. I. II. III, udgivet af S. Kierkegaard, 1850.
En opbyggelig Tale, 1850.
To Taler ved Altergangen om Fredagen, 1851.
Til Selvprøvelse. Samtiden anbefalet, 1851.
Om min Forfatter-Virksomhed, 1851.
Dette skal siges; saa være det da sagt, 1855.
Synspunktet for min Forfatter-Virksomhed. En ligefrem Meddelelse, Rapport til Historien, Kirj. 1848. Julkaistu postuumisti 1859.
Dømmer selv. Til Selvprøvelse Samtiden anbefalet. Anden Række, kirj. 1851-52. Julkaistu postuumisti 1876.
Bogen om Adler kirj. 1846-47. Julkaistu postuumisti 1916.

Kirjallisuutta suomeksi

Kierkegaard, Søren (1907). Teoksia. Osa: 1: Itsensä-koettelemiseksi. Aikalaisillensa suositellut Sören Kierkegaard. Tanskan kielestä suomentanut G. A. Heman. Porvoo: WSOY.
Kierkegaard, Søren (1907). Teoksia. Osa: 2: Joko - tahi: Katkelma elämästä. V. A. Koskenniemen tekemä suomennos, sisältävä Viettelijän päiväkirjan. Porvoo: WSOY.
Kierkegaard, Søren (1915). Kedon kukka ja taivaan lintu: Kolme puhetta. Suomentanut Heikki Linnove. Porvoo: WSOY. (2. painos 1939. 3. painos: Helsinki: Juva: WSOY, 1990. Alkuteos: Lilien paa marken og fuglen under himlen: Tre gudelige Taler, 1849.)
Kierkegaard, Søren (1924). Anti-climacus: Kuolemansairaus: Kristillis-psykologinen kehitelmä mielenylennykseksi ja herätykseksi. Porvoo: WSOY.
Kierkegaard, Søren (1926). Rakkauden teot: Muutamia kristillisiä mietteitä puheiden muodossa. Suomentanut J. Hollo. Porvoo: WSOY.
Kierkegaard, Søren (1948). Kärsimysten evankeliumi: Kristillisiä puheita. Suomentanut Niilo Syvänne. Porvoo: WSOY. (Alkuteos: Lidelsernes Evangelium: Christelige Taler, 1847.)
Kierkegaard, Søren (2002). Mozart-esseet. Suomentanut Olli Mäkinen. Helsinki: Like. (2. painos: Like-pokkari 98. Like, 2005. Alkuteos: De umiddelbare erotiska stadier, eller, Det musikalsk-erotiske. Alkuteos sisältyy teokseen Enten – eller, 1843.)
Lehtinen, Torsti (1990). Sören Kierkegaard: Intohimon, ahdistuksen ja huumorin filosofi. Helsinki: Kirjapaja 1990.
Lehtinen, Torsti (2002). Eksistentialismi: Vapauden filosofia. Helsinki: Kirjapaja. ISBN 951-625-723-2
Mäkinen, Olli (2004). Moderni, toisto ja ironia. Søren Kierkegaardin estetiikan aspekteja ja Joseph Hellerin Catch-22. Oulu: Oulun yliopisto. ISBN 951-42-7267-6. http://herkules.oulu.fi/isbn9514272684/
Thielst, Peter (1999). Elämä ymmärretään taaksepäin, mutta se täytyy elää eteenpäin: Kertomus Søren Kierkegaardista. Suomentanut Torsti Lehtinen. Helsinki: Porvoo: Juva: WSOY. (Alkuteos: Livet forstås baglaens, men må leves forlaens: Historien om Sören Kierkegaard, 1994.)