Sokeus

Sokeus on väliaikainen tai pysyvä tila, jossa ihminen ei kykene havaitsemaan valon aallonpituuksien ja voimakkuuksien vaihteluita. Sokeus voi aiheutua silmien, näköhermojen tai aivojen näkökeskuksen vammasta. Sokeus ei yleensä ole täydellinen, vaan ihminen aistii vähäisiä valon vaihteluita. Sokeus voi olla synnynnäistä tai voi johtua myöhemmin syntyneestä vammasta tai sairaudesta.

Näkövammaiseksi määritellään henkilö, jonka paremman silmän laseilla korjattu näöntarkkuus on heikompi kuin 0,3, ja sokeaksi jos paremman silmän laseilla korjattu näöntarkkuus on alle 0.05 tai näkökenttä supistunut halkaisijaltaan alle 20 asteeseen tai jos toiminnallinen näkö on jostain muusta syystä vastaavalla tavalla heikentynyt.Näkövammaisten Keskusliitto (Suomi)  Sokeiksi luokitellaan syvästi heikkonäköiset, lähes sokeat ja täysin sokeat. Kaikilla itsenäinen liikkuminen tuottaa ongelmia, ja jokapäiväisestä elämästä täytyy selvitä pääasiassa muiden aistien avulla. Sokeus on harvinaisempi näkövamma kuin heikkonäköisyys.

Sokeat henkilöt käyttävät usein apuvälineenään valkeaa keppiä, jolla voi tunnustella esteitä. Valkoinen väri kiinnittää huomiota ja kertoo muita liikenteessä kulkijoita henkilön sokeudesta onnettomuuksien välttämiseksi.

Braillenn kehittämä pistekirjoitus on sokeille kehitetty kirjoitusjärjestelmä. Braille-merkit ovat kohopisteitä, joita voi lukea tunnustelemalla.

Nykyään sokeasta käytetään mieluummin termiä näkövammainen ja sokeudesta termiä näkövamma tai näkövammaisuus, ellei tarkoituksellisesti viitata heikkonäköisyyttä huonompaan näkökykyyn.

Kuntoutuksen ja teknisten apuvälineiden (muun muassa tietokoneen pistenäyttö tai puhesyntetisaattori) ansiosta jopa täysin sokeat näkövammaiset pystyvät osallistumaan laajasti koulutukseen, työelämään ja muihin yhteiskunnan toimintoihin.

Aivokuoren vaurion takia sokeutuneilla tavataan joskus sokeanäköksiä. Amauroosi nimitetään ilman havaittavia silmän alueen vammoja tapahtunutta sokeutumista. Sokeus poikkeaa agnosiasta, josta kärsivä ei kykene hahmottamaan näkemäänsä.

Suomessa arvioidaan olevan alle 10 000 sokeaa henkilöä.http://ms.helifan.net/finland/enable/guides/vision.mspx Sokeiden ja lievemmin näkövammaisten etuja ajaa maassa Näkövammaisten Keskusliitto ry.

Aiheuttajat

Sokeudella on lukuisia syitä. Sairauksia ovat mm. trakooma, harmaakaihi, glaukooma, jokisokeus, diabeettinen retinopatia, retinitis pigmentosa, silmäpohjan ikärappeuma, Stargardtin tauti sekä useat melko harvinaiset oireyhtymät, kuten Bardet-Biedl. Synnynnäinen epämuodostuma, josta kärsivällä silmät puuttuvat, tunnetaan nimellä anoftalmia; täydellinen anoftalmia ja siitä johtuva näkökyvyn puuttuminen on kuitenkin äärimmäisen harvinainen. Kaihi on kehitysmaissa johtava sokeuden syy.http://www.who.int/features/factfiles/vision/04_en.html On arvioitu, että jopa 10–18 % sokeina syntyneistä kärsii Leberin synnynnäisestä amauroosista.http://www.tsbvi.edu/Outreach/seehear/spring01/lebers.htm

Joillakin sokeus saattaa olla seurausta tapaturmasta tai sympaattisesta oftalmiasta. Tapaturmat ovat keskeinen syy varsinkin toisen silmän sokeutumiseen. Ilman leikkausta verkkokalvon irtauma johtaa sokeutumiseen.

Joskus sokeuden aiheuttaa myrkytys. Esimerkiksi metanolin saattaa melko vähäisinäkin annoksina tuhota näön.http://www.ketsu.net/htp/pm_valmiit/Metanoli.htm Kiniini yliannostus saattaa vahingoittaa näköä ja aiheuttaa jopa sokeutumisen.http://www.inchem.org/documents/jecfa/jecmono/v26je05.htm

Sokeus on harvoin tietoisesti aiheutettua. Historiallisesti sokeuttamista on käytetty kidutukseen tai vastustajan toiminnan vaikeuttamiseen, kuten oli mm. Maunu Sokean kohdalla.

Sokeus populaarikulttuurissa

• Eräs tunnetuimmista sokeuden kuvauksista kirjallisuudessa on portugalilaisen Nobel-voittaja José Saramagon (s. 1922) romaani Kertomus sokeudesta, jossa sokeutuminen ilmenee selittämättömänä epidemiana.

Katso myös

• Luettelo tunnetuista sokeista henkilöistä
• Kuurosokeus

Lähteet