Körös-Kultur
Tämän kulttuurin piirissä viljeltiin maata, mutta metsästys oli silti merkittävävin ravinnonlähde. Talot olivat neliömäisiä, niissä korkeintaan muutama huone ja osin maan alaisia. Asutuskeskukset useimmiten jokivarsilla, mutta muutamia luola-asutuksiakin on löydetty.
Kulttuuri hautasi vainajansa hautoihin asutuskeskusten sisälle, ja joskus talojen alle (Mesopotamiassa on ollut yleinen tapa haudata vainajia talojen alle eräässä vaiheessa). Ns Lintujumalallaren patsaita on löydetty tältä ajalta, jumalattaren kädet ovat sivuilla koukussa.
Kulttuurin tunnetuin löytöpaikka on Starčevon kylä Belgradin lähellä, josta on löydetty kerrostumat I-IV. Muita löytöpaikkoja ovat Karanovo ja Kocacevo. Kulttuurista on löydetty mm. savisia naista esittäviä pienoisveistoksia.
Tähän kulttuuriin liittyvät eräät Euroopan ensimmäiistä saviastioista. Keramiikka joka saapui Serbiaan 5800 eaa. oli karkeaa, mutta myöhemmin ilmestyi hienoa maalattua keramiikkaa, jossa oli geometrisia kuvioita. Astiat olivat maljamaisia tai pallomaisia ja tasapohjaisia.
Se oli yksi vanhimpia maata viljeleviä kulttuureja Euroopassa, ja luultavasti sen kautta maatalous levisi edelleen pohjoiseen Unkarin seudulle Körösin kulttuuriin 6200-5600 eaa. Romaniassa oli samaan aikaan Crişin kulttuuri, Bulgariassa Martizajoen kulttuuri. Starcevon kulttuurin jälkeen Serbiassa vallitsi Vincan kulttuuri. Lähialueella tai lähes samalla alueella vallitsi Hamagian kulttuuri 5200-4900 eaa. välisenä aikana.
Starcevon kulttuuri tuhoutui joskus 4400-4200 eaa. uusien tulokkaiden saapuessa alueelle.
