Stratosfääri

Stratosfääri eli yläilmakehä on ylemmän ilmakehän kerros, joka alkaa troposfäärin yläpuolelta, keskimäärin 15 kilometrin korkeudesta. Troposfäärissä tapahtuvat sateet ja useimmat muut tuntemamme sääilmiöt, stratosfäärissä kuuluvat äänet, mutta ilma on liian ohutta hengitettäväksi.

Stratosfääri on päiväntasaajalla 17–50 kilometrin korkeudessa, mutta napa-alueilla stratosfäärin alaraja tropopaussi on 8 kilometrin korkeudessa. Tropopaussi toimii lukkona, joka estää vesihöyryä pääsemästä ylempään ilmakehään ja hajoamasta siellä Auringon säteilyn vaikutuksesta, jolloin vety haihtuisi avaruuteen. Silti pieniä määriä vesihöyryä pääsee ylempään ilmakehään muun muassa tulivuorenpurkauksissa haihtumaan Maasta pois.

Statosfäärissä näkyy joskus 15–25 km:n korkeudessa helmiäispilviä.

Stratosfäärissä oleva otsonikerros suojaa kasveja ja eläimiä syöpältä aiheuttavalta ja tappavalta, auringosta tulevalta hyvin lyhytaaltoiselta ultraviolettisäteilyä. Kosminen säteily synnyttää stratoisfäärissä sekundaarisäteilyä. Stratosfäärissä on ilmalla oma kiertoliikkeensä, joka ei noudata troposfäärin lakeja. Ilma lämpiää otsonin vaikutuksen takia stratosfäärissä huippua kohti mentäessä, mistä johtuen stratosfäärin ilma on vakaassa tilassa. Stratosfäärin yläosaa lämmittää otsonin, vesihöyryn ja hiilidioksidin absorboima auringon ultraviolettisäteily.'Radioastronomia - kurssimateriaali: Maapallon ilmakehä'. Helsingin yliopisto, 2006. (luettu 29.6.2007) Stratosfäärin yläpuolella on mesosfääri 50–85 kilometrin korkeudessa. Siellä lämpötila laskee -3°C:sta -70°C:hen.

Lähteet