Ketjun tarkoitus oli selvittää maapallon tarkka koko ja muoto. Se muodostui 258 peruskolmiosta ja 265 peruspisteestä nykyisten Norjan, Ruotsin, Suomen, Venäjän, Vironn, Latvia, Liettuan, Valko-Venäjänn, Moldova ja Ukrainan alueella. Perustamisvaiheessa ketju kulki vain kahden maan eli Venäjän ja Ruotsin alueella. Mittaukset kestivät 40 vuotta, ja ne saatiin päätökseen vuonna 1855. Ketjussa on yhteensä 265 pistettä, joista UNESCOnonon Maailmanperintöluettelo suojeltaviksi valitut ovat 34 parhaiten säilynyttä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkainta.
Nimensä ketju on saanut saksalaissyntyisen venäläisen matemaatikon ja tähtitieteen professorin, Friedrich Georg Wilhelm von Struven (1793-1864) mukaan. Tämä suunnitteli maapallon koon ja muodon selvittämiseksi tarkemman kolmiomittausketjun kuin mitä ranskalainen matemaatikko ja tiedemies Pierre-Louis Moreau de Maupertuis (1698-1759), joka oli osoittanut 1736on Tornionjokilaakso tekemällään tutkimusmatkalla että maapallo on navoiltaan litistynyt.

