Sugar Ray Robinson
Sugar Ray Robinson
Sugar Ray Robinson
Sugar Ray Robinson
Sugar Ray Robinson, oikealta nimeltään Walker Smith Jr., (s. 3. toukokuuta 1921, k. 12. huhtikuuta 1989) oli amerikkalainen nyrkkeilijänn. Ammattilaisurallaan hän voitti kerran välisarja maailmanmestaruuden ja peräti viidesti keskisarjan maailmanmestaruuden. Kutsumanimensä Sugar Ray hän sai, kun lehdissä kirjoitettiin hänen olleen 'makea kuin sokeri'.
Robinson syntyi Aileyssä, Georgiassaissaissa ja vietti nuoruutensa Detroit ja Harlemissa. Hän aloitti ammattilaisuransa vuonna 1940lle ja voitti uransa 40 ensimmäistä kamppailua ennen tappiotaan Jake LaMotta 5. helmikuuta vuonna 1943, minkä jälkeen hänellä oli taas kahdeksan vuoden tappioton putki. Vuonna 1942 hän entisen maailmanmestarin Fritzie Zivicin ja tulevan maailmanmestarin Marty Servon kaikin tuomariäänin. 76:nnessa ammattilaisottelussaan avoimesta välisarjan maailmanmestaruudesta 26. joulukuuta 1946 New Yorkissain Madison Square Garden Robinson kohtasi Tommy Bellin ja voitti kamppailun kaikin tuomariäänin. Hän puolusti mestaruuttaan menestyksekkäästi Jimmy Doyleiaa, Chuck Taylor, Bernard Docusenia, Kid Gavilanaia ja Charlie Fusari vastaan.
14. helmikuuta 1951 Robinson haastoi Jake LaMottan, jonka oli kohdannut urallaan jo viidesti aikaisemmin, keskisarjan maailmanmestaruusottelussa ja voitti kamppailun teknisellä tyrmäyksellä 13. erässä. Robinsonin ensimmäinen haastaja oli britti Randy Turpin. 10. heinäkuuta Lontoossa käydyssä kamppailussa Turpin vei voiton pisteillä. Robinson kohtasi Turpinin heti seuraavassa ottelussaan saman vuoden syyskuun 12. päivänä ja otti tittelin takaisin itselleen teknisellä tyrmäyksellä 10. erässä. Keskisarjan mestaruuttaan Robinson puolusti voitokkaasti Carl 'Bobo' Olsonia; ja Rocky Grazianoa vastaan, mutta hävisi mestaruuden 25. toukokuuta 1952 Yankee Stadiumissailla Bronx Joey Maximille 14. erän teknisellä tyrmäyksellä. Robinson johti ottelua tuomaripisteissä vielä 13. erän jälkeen, mutta ei enää noussut tuolistaan 14. erään. Ottelun jälkeen Robinson lopetti uransa, mutta vain väliaikaisesti palatakseen takaisin vuonna 1955, jolloin hän heti 5. tammikuuta kohtasi hallitsevan keskisarjan maailmanmestarin Carl 'Bobo' Olsonin titteliottelussa ja vei voiton tyrmäyksellä toisessa erässä. 18. toukokuuta 1956 hän puolusti mestaruuttaan Olsonia vastaan tyrmäämällä tämän neljännessä erässä. 2. tammikuuta 1957 hän kuitenkin hävisi mestaruuden Gene Fullmerille. Hän kohtasi Fullmerin uudelleen mestaruusottelussa samana vuonna 1. toukokuuta ja voitti tyrmäyksellä viidennessä erässä. Ensimmäisen kerran Robinson puolusti mestaruutaan Carmen Basilioa vastaan 23. syyskuuta, mutta hävisi pistein 9-6, 5-9 ja 6-8. 25. maaliskuuta 1958 hän kohtasi Basilion uudellee ja tällä kertaa itse voitti pisteillä ottaen itselleen viidennen kerran keskisarjan maailmanmestaruuden. 22. tammikuutaille hän hävisi mestaruuden Paul Pender ja hävisi haastajana Penderille uudelleen saman vuoden kesällä, molemmilla kerroilla tuomariäänin 2-1. Myöhemmin urallaan hän voitti vielä Gene Fullmerilta NBA:n mestaruuden.
Kaikkiaan Robinson otteli ammattilaisena 200 kilpailuottelua, joista voitti 175 (tyrmäyksellä 109), hävisi 19 ja kuusi päättyi ratkaisemattomaan. Uransa hän lopetti 44-vuotiaana vuonna 1965. Robinsonin uran tappioista 16 ajoittui vuoden 1955 jälkeiseen aikaan, viisi viimeisimpiin 15:n otteluun.
Robinson kärsi sokeritautia ja joutui käyttämään insuliiniina. Eräässä vaiheessa uraansa hän kärsi huumeriippuvuudesta. Vanhemmalla iällä hän sairastui Alzheimerin tauti. Hän kuoli 67 vuoden iässä.
Aiheesta muualla
