www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-09-14
  Tänne linkitetyt sivut 
Aurinko
Albert Einstein
Aikakone
Energia
Fysiikka
Kreationismi
Kosmologia
Merkurius
Maailmankaikkeus
11. toukokuuta
29. toukokuuta
2. joulukuuta
1915
Tieteen historia
Valonnopeus
Pakonopeus
Lista linkeistä » Elektronivoltti
Kaksosparadoksi
Massa
Teoria
Kvanttimekaniikka
Metafysiikka
Paradigma
Singulariteetti
Havaintomaailma
Magnetismi
Maxwellin yhtälöt
Maailmankuva
Aalto (fysiikka)
Charles S. Peirce
Nykyhetki
1900-luvun filosofia
Gravitaatiolinssi
Nelivektori
Aika-avaruus
Luettelo tieteenaloista
Om-tavu
Lista linkeistä » Einstein-torni
Tuomo Suntola
Karl Schwarzschild
Fysiikan historia
Lomittuminen
Arjalainen fysiikka
Lista linkeistä »
  Muut kielet 
daRelativitetsteori
deRelativitätstheorie
frPrincipe de relativité
noRelativitetsteorien
svRelativitetsteori
Luokka: Suhteellisuusteoria

Suhteellisuusteoria

Suhteellisuusteoria tarkoittaa kahta erillistä fysiikan teoriaa: erityistä ja yleistä suhteellisuusteoriaa. Näiden yhteinen piirre on niiden perustuminen suhteellisuusperiaatteeseen, joka on yksi koko fysiikan keskeisimmistä periaatteista. Suhteellisuusperiaatteen mukaan luonnonlait tai fysiikan teoriat ovat samat kaikissa tilanteissa eli eri tilanteissa pätevät samat lait.

Suhteellisuusteoria on tunnettu tavastaan vaatia jossain määrin erityistä ajattelukykyä, koska siihen liittyvien asioiden hahmottaminen on ihmisten arkipäivälle vierasta. Siihen liittyen onkin laadittu monia näennäisen ristiriitaisia ajatuskokeita, joita esitellään usein populaarikirjallisuudessa. Eräs tunnetuimmista ajatuskokeista on kaksosparadoksi. Tietyllätapaa epäintuitiivisen sisältönsä vuoksi suhteellisuusteoria on herättänyt paljon intohimoja tieteen- ja filosofian harrastajien keskuudessa.

Historiallisesti ajatellen erityinen suhteellisuusteoria sai alkunsa 1800-luvun loppupuolella, jolloin kuuluisa Michelsonin–Morleyn koe; aiheutti päänvaivaa sen ajan tieteelliselle yhteisölle. Koe tehtiin vuonna 1887 ja sen perusteella ei voitu havaita kaiken kattavaa eetteriä, jonka suhteen valo liikkuisi vakionopeudella. Einsteinin olettamus, että valonnopeus on havaitsijan liiketilasta riippumaton luonnonvakio, johti siihen, että koordinaatistolla ja ajalle täytyy tehdä muunnos havaitsijan liiketilasta riippuen. Muunnosyhtälöt nimettiin Lorentz-muunnokseksi alankomaalaisen Hendrik Antoon Lorentzinin mukaan, joka 1890 johti saman yhtälön sähkökentässä liikkuvalle varaukselle.

Erityinen suhteellisuusteoria

Erityinen suhteellisuusteoria, joka tunnetaan myös suppeana tai erikoisena suhteellisuusteoriana on nykyisen fysiikan vallitseva käsitys tilasta, ajasta ja sähkömagnetismista. Albert Einstein julkaisi erityisen suhteellisuusteorian 1905. Se pätee pätee vain inertiaalikoordinaatistoissa eikä kykene käsittelemään kiihtyvää (tai hidastuvaa) liikettä. Erityinen suhteellisuusteoria on eräs tarkimmin verifioiduista fysiikan teorioista ja siihen liittyvät ilmiöt ovat jokapäiväisiä mm. hiukkas- ja astrofysiikan tutkimuksessa. Erityisen suhteellisuusteorian matematiikka on helposti omaksuttavissa ja joitakin sen tuloksia esitellään jo lukion fysiikassa. Se on myös yhteensopiva kvanttimekaniikan kanssa.

Yleinen suhteellisuusteoria

Yleinen suhteellisuusteoria on erityisen suhteellisuusteorian laajennus, joka selittää myös painovoiman ja pätee muutoinkin kiihtyvässä liikkeessä. Einstein julkaisi yleisen suhteellisuusteorian 1915. Yleinen suhteellisuusteoria ei ole vielä saavuttanut samanlaista hyväksyntää kuin suppea suhteellisuusteoria, mikä johtuu siitä ettei kaikkia sen ennustamia ilmiöitä, kuten gravitaatioaaltoja ole vielä saatu kokeellisesti varmistettua. Yleistä suhteellisuusteoriaa ei ole myöskään onnistuttu saattamaan kvanttimekaniikan kanssa yhteensopivaksi.

Yleisen suhteellisuusteorian perustavana ideana on avaruuden rakenne, mikä johtaa siihen, että teoriaan perehtyminen edellyttää tensorilaskennan tuntemista.

Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.