Suojärvi

Suojärven kunta Luovutettu Neuvostoliitolle
vaakuna1 sijainti
Perustettu	16302
Lakkautettu (luovutettu Neuvostoliitolle 1944)	1948
Lääni, Maakunta	Viipurin lääni, Laatokan Karjala3
Pinta-ala oli - Josta maa-alue	km² km²
Väkiluku oli - Väestötiheys	15 934 (1939)Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93 as/km²
1 Ei virallinen kuntavaakuna, otettu käyttöön kunnan lakkauttamisen jälkeen 2 Seurakunnan perustamisvuosi 3 Ei virallinen maakunta, mutta nykymaakuntiin rinnastettava historiallisen Karjalan maakunnan osa

Suojärvi on entinen Suomen kunta Laatokan Karjalassan pohjoisosassa Raja-Karjala Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Laajan Suojärven pinta-ala oli 3 474,3 km² ja asukkaita 15 934 (1939).

Pitäjän keskusjärvenä on 20 km pitkä, pohjoisosassaan kaksihaarainen Suojärvi johon lännestä laskee Annankosken ja Karatsalmen kautta lähes samanpituinen Salonjärvi. Vedet laskevat Suojärven pohjoispäästä alkavaa 160 km pitkää Suojokea pitkin Ääniseen Petroskoin pohjoispuolella. Joen keskimääräinen leveys on 100-225 m ja suurin syvyys lähes 9 m. Joessa on useita koskia.

Kylät

Eloniemi, Evaniemi, Hakkasenranta, Hantshakanniemi, Hautakoski, Hautavaara, Helylänniemi, Hietalahti, Hiisvaara, Hilonen, Hokinkaivo, Hukkala, Hyrsylä, Ignoilankyl, Iivilä, Jehkilä, Jyrinselkä, Kaipaaä (Kaipainen), Kaitajärvi, Kallioniemi, Kalliovaara, Kanavaara, Kanervo, Karatsalmi, Kirveskangas, Kivijärvi, Kiviselkä, Kokonniemi, Korpijärvi, Kotajärvi, Kotiranta, Kuhmoselkä, Kuikkaniemi, Kuikkavaara, Kuusela, Lahdenpohja, Lahtela, Lehtivalkama, Lemilahti, Leppälä, Leppäniemi, Lietteenkylä, Maimalampi, Miekkalampi, Moissienvaara, Mäkitalo, Mökkö, Mököinselkä, Nasarenvaara, Nilosaari, Paavola, Pakarinselkä, Pakkala, Pekkasenmäki, Peltoinen, Perttilä, Possodanjärvi, Pusoisvaara, Pussila, Pönttösenvaara, Rantala, Salmijärvi, Salonkylä, Salonniemi, Sattila, Sillankorva, Sorsala, Suoranta, Suurniemi, Tervahauta, Tervaselkä, Uljonen, Uusivaara, Varpakylä, Vegarus

Historia

Suojärvi mainitaan vuonna 1589 Sortavalan ortodoksisen seurakunnan kappelina. Suojärven ortodoksinen seurakunta itsenäistyi vuonnna 1630. Korpiselkä erotettiin omaksi seurakunnakseen vuonna 1777. Annantehtaan kappeliseurakunta perustettiin vuonna 1898. Annantehtaan kappeliseurakunta itsenäistyi vuonna 1917, jolloin Suojärven ortodoksinen seurakunta jaettiin kahtia, Suojärven ja Annantehtaan ortodoksisiin seurakuntiin.

Suojärven ortodoksisen seurakunnan pääkirkko, Pyhän Kolminaisuuden kirkko Varpakylässä, oli rakennettu vuonna 1894. Sen vieressä oli Neitsyt Marian kirkko 1600-luvulta. Annantehtaan ortodoksisen seurakunnan pääkirkko oli rakennettu puusta vuonna 1887. Leppäniemen Kristuksen kirkastuksen kirkko rakennettiin vuonna 1930.

Tšasounia oli miltei joka kylässä, merkittävimmät Varpakylässä, Moissienvaarassa, Vegaruksessa, Leppäniemellä, Kuikkaniemellä, Kaitajärvellä, Kaipaankylässä, Hautavaarassa, Salonkylässä, Kotajärvellä ja Niemistenkylässä.

Suojärven luterilainen seurakunta kuului aikaisemmin Impilahteen ja vuodesta 1885na rukoushuonekunta Soanlahden seurakuntaan. Ensimmäinen puukirkko tehtiin Kuikkaniemen kylään, Eranniemeen vuonna 1890. Seurakunta itsenäistyi vuonna 1928 ja samana vuonna tehtiin puukirkko Suvilahteen.

Nykyisyys

Nykyään Suojärven keskustaajaman Suvilahden paikalla on Suojärven kaupunki (), jossa on noin 11 700 asukasta (1990). Siellä on sahatoimintaa, iso rajavartioston kasarmi ja tutka-asema sekä rautatieasema. Suojärvellä toimi 1990-luvulla majoitusliike. Suojärven kaupungin lisäksi on entisen Suojärven kunnan alueella Naistenjärven asutushallintoalue, Suojoen ja Piitsjoen kylähallintoalueet sekä osittain Vegaruksen ja Veskelyksen kylähallintoalueet.

Vanhoista suomalaisista kylistä asuttuja ovat vain Kaipaa, Kaitajärvi. Rautatieasemista asutusta on Piitsjoella, Naistenjärvellä ja Torasjoella. Vähäistä asutusta on lisäksi Hyrsylässä, Hautavaarassa ja Ignoilassa sekä Kuikkaniemen ja Leppäniemen alueilla. Neuvostoaikaisia kyliä ovat Lahkolampi, Suojoki ja Vegarus. Kaikki muut kylät ovat autioita ja asumattomia.

Lähteet

Aiheesta muualla

• Luovutetun Karjalan linkit