Suomalainen tautiperintö

Suomalainen tautiperintö tarkoittaa noin neljääkymmentä perinnöllistä sairautta, jotka ovat Suomessa huomattavasti yleisempiä kuin muualla maailmassa. Tämän lisäksi näitä sairauksia ilmenee Suomessakin yleensä tietyillä alueilla tai kyseisiltä alueilta poismuuttaneiden henkilöitten jälkeläisten keskuudessa. Suurin osa suomalaiseen tautiperintöön kuuluvista sairauksista on autosomaalisten geenien aiheuttamia ja resessiivisesti periytyviä, kaksi on X-kromosomissa resessiivisesti periytyviä ja kaksi autosomeissa dominoivasti periytyviä. Aula, P. 1998: Suomalainen tautiperintö – Teoksessa: Aula, P. , Kääriäinen, H. & Leisti, J. (toim), Perinnöllisyyslääketiede : 101-117. Duodecim, Jyväskylä. 313 s.Norio, R. 2000: Suomi-neidon geenit : tautiperinnön takana juurillemme johtamassa. – Otava, Helsinki. 320 s.

Suomalainen tautiperintö kuvataan usein ns. Perheentuvan portailla. Näissä portaissa taudit on sijoitettu aika-akselille sen perusteella, milloin ensimmäinen suomalaisella aineistolla tehty julkaisu on ilmestynyt. Näihin portaisiin on lisätty tauteja aivan viime vuosiin saakka, ja tutkimusten edistyessä niitä tulee varmasti vielä lisää.

Suomalaisen tautiperinnön synty

Suomen asutushistoria on syynä suomalaiseen tautiperintöön.Kere, J. 2001: Human population genetics : lessons from Finland. - Annual review of genomics and human genetics 2001 (2) : 103-128. Kantaväestöön sekoittui sitten ajan kuluessa jonkin verran itäistä väestöä ja suomalaiselle geeniperimälle tyypillinen sekoitus itäisiä ja läntisiä geenejä muodostui. Perinnöllisten sairauksien kannalta tämä kantaväestö ja sen pienuus ei vielä sinällään ollut merkittävä, vaan tärkeämpi osa suomalaisen tautiperinnön muodostumisella on ollut 1500-luvun loppuun sijoittuvalla asutuksen leviämisellä Itä- ja Pohjois-Suomeen.

Suomalaisasutuksen leviäminen Itä- ja Pohjois-Suomeen asuttaminen alkoi todenteolla Kustaa Vaasan luvatessa kruunun maita idässä ja pohjoisessa kenelle tahansa joka ryhtyisi niitä asuttamaan. Tällöin lähti ns. vanhan asutuksen alueelta yksittäisiä perheitä tai muutamia perheitä samasta kylästä ja perusti uuden, alkuun vain muutaman talon kylän ”valtaamilleen” seuduille. Kylät kasvoivat ja muutaman perustajajäsenen geenit joutuivat satunnaisvaihtelun () kohteiksi.

Suomalainen tautiperintö muodostui siis kahden pullonkaulailmiön yhteisvaikutuksesta. Ensimmäinen pullonkaula noin 2000 vuotta sitten valikoi tänne vain pienen osan eurooppalaisesta geeniperimästä. Tämä on syynä siihen että tiettyjä muualla Euroopassa yleisiä perinnöllisiä tauteja ei esiinny täällä. Toinen pullonkaula 1500-luvun lopulla, Itä- ja Pohjois-Suomen asutuksen alkaessa, sai aikaan joidenkin tautigeenien alueellisen rikastumisen, ja aiheutti siten suomalaisen tautiperinnön synnyn.

Suomalaisen tautiperinnön tyypillisiä piirteitä

Suomalaisen tautiperinnön ominaispiirteisiin kuuluu viallisten alleelien samankaltaisuus, mikä on selitettävissä sillä että alleeli on kaikissa ilmenneissä tapauksissa peräisin tietyltä henkilöltä. AGU- ja INCL -taudeissa 98 %:lla väestöstä alleelin mutaatio on täsmälleen sama . Lisäksi suomalaista tautiperintöä luonnehtii monien sairauksien varsin pienelle alueelle rajoittunut ”levinneisyys”. Sallan taudissa ja pohjoisen epilepsiassa miltei kaikkien sairastuneiden isovanhemmat olivat kotoisin samalta pieneltä alueelta .

Suomalaisen tautiperinnön taudit ovat varsin harvinaisia ja riski saada sairas lapsi on pieni. Riski kuitenkin kasvaa, jos sekä isän että äidin vanhemmat ovat peräisin samalta Itä- tai Pohjois-Suomalaiselta paikkakunnalta . Suomessa ei kuitenkaan ole katsottu tarpeelliseksi seuloa perinnöillisiä sairauksia rutiininomaisesti, mutta ainakin Kuopion ja Helsingin alueella raskaana oleville naisille on tarjottu mahdollisuutta AGU-seulontaan Pastinen, T. 1998: Geeniseulonnat alkuvaiheessa. - Kansanterveys : Kansanterveyslaitoksen tiedotuslehti 1998 (7) : 11.Kääriäinen, H. 1998: Perinnöllisten tautien ehkäisy. – Teoksessa: Aula, P. , Kääriäinen, H. & Leisti, J. (toim), Perinnöllisyyslääketiede : 101-117. Duodecim, Jyväskylä. 313 s.. Jos tulevilla vanhemmilla on suvussa jotakin suomalaisen tautiperinnön sairautta, on vanhempien mahdollista hakeutua kansanterveyslaitoksen kautta geeniseulontaan jotta tulevan lapsen sairauden mahdollisuus voidaan sulkea pois. Yleensä sairas lapsi tulee kuitenkin vanhemmille yllätyksenä, koska suurin osa suomalaisen tautiperinnön taudeista periytyy resessiivisesti. Vain harvoja suomalaiseen tautiperintöön kuuluvista sairauksista voidaan hoitaa, ja monet johtavatkin ennenaikaiseen kuolemaan.

Suomalaiseen tautiperintöön kuuluvat sairaudet

Kolmekymmentäkuusi tunnetuinta lienevät Lääkärin tietokannat http://www.ebm-guidelines.com/ltk/ltk.selaus?p_selaus=1419 :

• AGU eli aspartyyliglukosaminuria
• APECED eli autoimmuunipolyendokrinopatiakandidiaasiektodermidystrofia
• B12-vitamiinin selektiivinen malabsorptio
• Cohenin oireyhtymä
• Cornea plana congenita
• Diastrofinen dysplasia
• FSH-RO eli follikkelia stimuloivalle hormonille reagoimattomat ovaariot
• GRACILE-oireyhtymä
• HOGA eli hyperornitinemia
• Hervan tauti
• Hydroletalus-oireyhtymä
• INCL eli infantiilinen neuronaalinen seroidi-lipofuskinoosi
• IOSCA-oireyhtymä
• Jansky-Bielschowskyn taudin suomalainen muoto
• Korioideremia
• LPI eli lysinuurinen proteiini-intoleranssi
• MEB eli lihas-silmä-aivo-oireyhtymä
• Meckelin oireyhtymä
• Meretojan tauti
• Mulibrey-nanismi
• NKH eli nonketoottinen hyperglysinemia
• PEHO-oireyhtymä
• PLO-SL eli polykystinen lipomembranoottinen osteodysplasia – sklerosoiva leukoenkefalopatia
• PME eli progressiivinen myoklonusepilepsia
• Pohjoinen epilepsia
• Rapadilino-oireyhtymä
• Retinoskiisi
• Rusto-hiushypoplasia
• Sallan tauti
• Spielmeyer-Sjögrenin tauti
• Synnynnäinen kloridiripuli
• Synnynnäinen laktaasinpuutos
• CNF eli synnynnäinen nefroosi
• Tibiaalinen lihasdystrofia
• Usherin oireyhtymä
• Vuopalan tauti

Suomailaisen tautiperinnön tulevaisuus

Väestöjakauman nykyinen muuttuminen aiheuttaa tiettyjä ongelmia suomalaisen tautiperinnön kannalta. Tautigeenien jakautuessa tasaisemmin väestöön aiempien alueellisten keskittymien sijaan tautien esiintyvyys vähenee, mutta toisaalta myös ennustettavuus huononee ja aiemmin vain tietyillä Itä- tai Pohjois-Suomen alueilla esiintyneitä sairauksia on alkanut esiintyä myös vanhan asutuksen alueella ihmisten muuttaessa kohti suuria keskuksia.

Lähteet