Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Jäsenistö

SAK ilmoittaa 1.1.2006 jäsenliittojensa yhteenlasketuksi jäsenmääräksi 1 045 973 henkilöä, joista miehiä on 563 077 ja naisia 482 896. Järjestöjen yhteenlaskettu jäsenmäärä on pysynyt viime vuosina suhteellisen vakaana - vuonna 2003 jäseniä oli yhteensä 1 049 259, joista miehiä 565 514 ja naisia 483 745[http://www.sak.fi/suomi/ServiceServlet?type=attachment&source=SAKAttachments&id=42 Vuoden 2003 luvut tästä dokumentista..

Työttömyyskassoihin maksavia jäseniä on sen jäsenjärjestöissä arviolta yhteensä runsaat 800 000.

Vuonna 2005 keskimäärin SAK:laiset olivat 45-vuotiaita kunnan palveluksessa olevia naisia ja 42-vuotiaita metallialalla töissä olevia miehiä. [http://www.sak.fi/suomi/ServiceServlet?type=attachment&source=SAKAttachments&id=42 SAK:n kalvosarja oppilaitoskäyttöön.

Jäsenliitot

Kuljetusala

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, 50 730 jäsentä (88% miehiä)
Ilmailualan Unioni, 3 662 jäsentä (77% miehiä)
Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU, 31 285 jäsentä (51% naisia)
Rautatieläisten liitto, 14 635 jäsentä (90% miehiä)
Rautatievirkamiesliitto, 1 654 jäsentä (57% naisia)
Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys - SLSY 1 801 jäsentä (90% naisia)
Suomen Merimies-Unioni SM-U, 11 094 jäsentä (57% miehiä)
Veturimiesten Liitto, 2 868 jäsentä (99,8% miehiä)

Teollisuus

Kemianliitto-Kemifacket, 48 842 jäsentä (51% naisia)
Metallityöväen Liitto, 165 485 jäsentä (80% miehiä)
Paperiliitto, 47 796 jäsentä (75% miehiä)
Puu- ja erityisalojen liitto, 46 133 jäsentä (76% miehiä)
Rakennusliitto, 80 922 jäsentä (95% miehiä)
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL, 39 473 jäsentä (59% naisia)
Sähköalojen ammattiliitto, 31 824 jäsentä (96% miehiä)
Viestintäalan ammattiliitto, 26 054 jäsentä (52% naisia)

Julkinen sektori

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL 225 052 jäsentä (70% naisia) joka sisältää seuraavat yhteisöjäsenliittojen jäsenmäärät:
- Merivartioliitto, 581 jäsentä (88% miehiä)
- Tulliliitto, 1 523 jäsentä (60% miehiä)
- Vankilavirkailijan Liitto, 1 796 jäsentä (77% miehiä)

Kunta-alan ammattiliitto KTV, Valtion yhteisjärjestö VTY ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ovat 22.11.2005 yhdistyneet Julkisten ja hyvinvointialojen liitoksi JHL:ksi.

Yksityinen palveluala

Kaupanalan Esimiesliitto, 6328 jäsentä (63% naisia)

(SAK:n jäsen Palvelualan Unionin PAU:n kautta)

Palvelualojen ammattiliitto PAM, 206 827 jäsentä (80% naisia)
Suomen Muusikkojen Liitto, 3 018 jäsentä (74% miehiä)

Lehtimiesliitot

Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto SSSL, 303 jäsentä (70% miehiä)
Yleinen Lehtimiesliitto YLL, 187 jäsentä (61% miehiä)

Kaikki yhteensä

Yhteensä 1 045 973 jäsentä, miehiä 53,8% ja naisia 46,2% (jäsenmäärät 1.1.2006)

Organisaatio

**SAK:n puheenjohtajat**
Niilo Hämäläinen	1969-1974
Pekka Oivio	1974-1981
Pertti Viinanen	1981-1990
Lauri Ihalainen	1990-

SAK:n II puheenjohtajat
Arvo Hautala 1969-1976
Olavi Hänninen 1976-1987
Aarno Aitamurto 1987-1991

SAK:n III puheenjohtajat
Mikko Laaksonen 1969-1971
Pekka Oivio 1971-1974
Veikko Ahtola 1974-1976
Pertti Viinanen 1976-1981
Lauri J. Havia 1981-1982
Raimo Kantola 1983-1991

Yhteiskunnallinen osallistuminen

SAK on poliittisesti sitoutumaton organisaatio, joka osallistuu yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ennen kaikkea kolmikannan ja tulopolitiikan kautta. SAK on myös kampanjoinut vaalien alla ja julkaissut kannanottoja tärkeinä pitämistään asioista.[http://www.sak.fi/suomi/ajankohtaista.jsp?location1=1&id=31180&sl2=2&lang=fi&ao=tiedotteet&arkisto=yes

Esimerkiksi kannanotto asuntorakentamisesta; Sekä [http://www.sak.fi/suomi/ajankohtaista.jsp?location1=1&id=25856&sl2=2&lang=fi&ao=tiedotteet&arkisto=yes

Esimerkiksi kannanotto työeläkkeiden hoidosta

Tulopolitiikka

SAK jäsenliittoineen on tulopolitiikan osapuoli. Se pyrkii vaikuttamaan siihen, että tehtäisiin tulopoliittisia kokonaisratkaisuja, jotka hillitsisivät inflaatiota estämällä suuret palkankorotukset, mutta samalla tukisivat tulonjaon tasaisuutta. Tästä seuraa, että SAK:lla on kantoja myös nettotuloihin vaikuttaviin asioihin, mm. verotukseen, veronalennuksiin jne. SAK:lla on vahva ekonomistiosasto, ja ammattiliiton pääekonomisti on Pertti Parmanne.

Tulopolitiikan valvonta

Keskitetystä tulopolitiikasta seuraa, että sopimukset alittavaa harmaata taloutta ja sen laajuutta yhteiskunnassa tulee valvoa, jottei työtä tehdä tai teetetä ohi sovittujen sopimusten. Erityisesti harmaata taloutta esiintyy joillain palvelualoilla, rakennusalalla ja telakkateollisuudessa alihankinnan ja alialihankinnan piirissä, jossa voidaan käyttää työluvattomia työntekijöitä tai jossa voidaan maksaa työehtosopimukset alittavia palkkoja.

Tätä varten on oleellista, että tulopoliittista kartellia voidaan valvoa noudatettavaksi. Näin ollen on välttämätöntä, että työvoimahallinto yhdessä KELAn kanssa valvoo työttömien liikkeitä mahdollisen harmaan talouden ja sosiaalitukien väärinkäytösten estämisen vuoksi.

Lähinnä porvarilliset ryhmät, mutta erityisesti Kansallinen Kokoomus ovat pitäneet työministeriöntä lähellä SAK:a ja SDP:ä olevana hallinnonalana. Matti Vanhasen toisen hallituksen ensimmäisiin hallinnollisiin uudistuksiin kuuluu työministeriö työvoima-asioiden siirtäminen kauppa- ja teollisuusministeriöön, jolloin työministeriö jäisi pääasiassa vain maahanmuuttajien työvoima-asioita käsitteleväksi ministeriöksi 15 työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosaston siirtyessä kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen työvoimatoimistoineen. Myös työvoimatoimistot siirtyvät kauppa- ja teollisuusministeriölle. Uudistuksen aikainen työministeri on Vihreän liiton puheenjohtaja Tarja Cronbergst, jota ei valittu enää kansanedustajaksi 2007 Pohjois-Karjalan vaalipiiriä. SAK:n mielestä myös työntekijöiden etu pitäisi turvata elinkeinoelämältä.

Yhteiskunnalliset kannanotot

SAK on julkisesti kannattanut muun muassa viidennen ydinvoimalan rakentamista ja Euroopan unionin jäsenyyttä. EU:n rahaliiton jäsenyyden edellytykseksi muodostettiin ns. EMU-puskurit, joita SAK muiden työmarkkinajärjestöjen lailla piti jäsenyyden edellytyksinäEMU-puskuri oli 90-luvun lopulla poliittisessa keskustelussa käytetty talouspoliittinen termi. Niillä viitattiin talouden liikkumavaraan esimerkiksi valtion asuntorahaston omaisuudella. Kannanottoja puolesta ja vastaan - joissa viitataan työmarkkinajärjestöjen osuuteen - esimerkiksi Sinikka Mönkäre 10/1997 ja Esko Aho 04/1998.

Vaalimainonta

Keskusliitto kampanjoi vaalien edellä (erityisesti oman jäsenkunnan) äänestysaktiivisuuden nostamiseksi. Suomalaisissa medioissa SAK:n kampanjointia on useaan otteeseen pidetty vasemmiston tukemisenaEsimerkiksi YLEn Lauantaiseura 10.3.2007 ja MTV3:n puheenjohtajatentti 5.3.2007.

Vuoden 1997 kampanjassa esiintyi mieshahmo, joka laukoi kärkkäitä mielipiteitä. [http://youtube.com/watch?v=68Jd8e08D3c SAK - Sinulla on mielipide. SAK:n TV-mainos vuodelta 1999 Vuoden 1999 vaaleissa SAK kampanjoi televisiomainoksella, jossa öykkärimäisesti käyttäytyvät rikkaat mollasivat äänestämättä jättävää työväestöä.

SAK tuki avoimesti Tarja Halosta vuoden 2006 presidentinvaaleissaVahvistus esim. Lauri Ihalainen YLEn Launtaiseura 10.3.2007.

Vuoden 2007 sensuroidussa televisiomainoksessa Oiva Lohtanderin esittämä öykkärimäinen johtaja leikki ruokapöydän ääressä ruualla ja pilkkasi työläisiä, jotka eivät edes vaivaudu äänestämään. Mainoksen tarkoituksena oli herätellä palkansaajia äänestämään. Vaalien jälkeen on erityisesti SDP:n piirissä on arvioituEsimerkiksi SDP:n Uudenmaan piirin puheenjohtaja Esko Ranta Aamu-TV:ssä 23.3 ja Arja Alho YLE TV-uutisissa esitetyissä pätkissä 19.3 ja 20.3: SEKÄ Liisa Jaakonsaari YLEn Aamu-TV:ssä 23.3: ... paljasti sen vähän pimeän puolen, joka on SAK:ssa ja SDP:ssä..., että mainoskampanja heikensi vasemmiston suosiota.

Mainos herätti ihmetystä muun muassa Perheyritysten liitossa ja Helsingin Sanomissa. Vastalauseita tuli myös SDP:n piirissä –- muun muassa Jukka Gustafsson ja Arja Alho blogeissaan katsoivat SAK:n menneen mainonnassaan jo liian pitkälle.[http://arjaalho.fi/arja-alho-blogi.php#SlideFrame_0 Arja Alho blogissaan: ...SAK:n mainos meni jo liian pitkälle; sekä [http://www.jukkagustafsson.net/blog/2007/03/mielikuvamainonnasta-nyt-vilkkaasti.html Vaikka aluksi SAK:n johto seisoi mainoksensa takana,[http://www.sak.fi/suomi/ajankohtaista.jsp?location1=1&lang=fi&ao=tiedotteet&sl2=2&id=31805 SAK:n Tukiainen lehdistötiedotteessa 1.3.2007; sekä [http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Ihalainen+puolustaa+SAKn+%C3%A4%C3%A4nestyskampanjaa/1135225529282 HS 2.3.2007: Ihalainen puolustaa SAK:n äänestyskampanjaa luovuttiin mainoksen esittämisestä ennen ensimmäistä TV-esityskertaa.[http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/SAK+luopuu+kohutuista+televisiomainoksistaan/1135225569230 Helsingin Sanomat 4.3.2007: SAK luopuu kohutuista televisiomainoksistaan Mainokset vedettiin pois myös Internetin YouTube-palvelusta. [http://youtube.com/watch?v=ot_rNdW_6Wk SAK - Globalisaatio YouTubessa; sekä [http://youtube.com/watch?v=ot_rNdW_6Wk SAK - Pätkätyöläiset YouTubessa Muutamaa päivää myöhemmin mainokset ilmaantuivat takaisin YouTubeen. Järjestön verkkotiedottajan mukaan SAK ei ollut jälkimmäisten YouTube-julkaisujen toimeenpanija, mutta hyväksyi julkaisun passiivisesti.[http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=29872&tyyppi=1 Tietokone 6.3.2007: SAK:n kohumainokset palasivat YouTubeen. '... toisaalta niiden poistaminenkaan ei kannata, koska netistä minkään poistaminen ei kuitenkaan onnistu.'; sekä http://www.youtube.com/watch?v=jed0F8QVwaA; sekä http://www.youtube.com/watch?v=gLx-xnBEswo

SAK valtakunnanpolitiikassa

SAK:n työntekijöillä on vahva asema suomalaisessa päätöksenteossa. Tasavallan presidentti Tarja Halonenan on entinen SAK:n lakimies. Hän osallistui SAK:n edustajana . Vasemmistoliiton entinen puoluesihteeri Matti Viialainen on SAK:n palveluksessa. Hän ehdotti julkisesti, että Vasemmistoliitto pitäisi yhdistää SDP:hen. Ajatus ei saanut kannatusta Vasemmistoliiton piirissä ja Viialainen siirtyi SDP:hen.

Aiheesta muualla

SAK:n viralliset sivut