Historia
Ensimmäisen ottelunsa Suomen maajoukkue pelasi Helsingissä 22. lokakuuta vuonna 1911 Ruotsia vastaan. Suomi hävisi ottelun numeroin 2–5. Suomen paras saavutus jalkapallossa on Tukholman olympialaisten neljäs sija vuonna 1912. Suomi hävisi pronssiottelussa Alankomaille 0–9.
Ensimmäisen kerran Suomi pyrki vuoden 1938 MM-kisoihin, mutta ei saanut karsinnoissa pistetäkään, eikä ole sen jälkeenkään selvittänyt MM- eikä EM-karsintaa. Suomi oli 1980-luvulle saakka eräs Euroopan huonoimmista jalkapallomaista – lähinnä Kypros, Islanti, Albania ja Luxemburg laskettiin samaan kastiin. Harvoja valopilkkuja olivat 1960-luvun alun Pohjolan mestaruudet. Toistaiseksi lähimpänä EM- tai MM-lopputurnauspaikka on ollut karsittaessa vuoden 1986 MM-kisoihin, joihin selvitäkseen Martti Kuuselan valmentama Suomi olisi tarvinnut karsinnoista kaksi lisäpistettä. 1990-luvulta Suomi ei enää ole ollut Euroopan huonoimpien joukossa, toisaalta koska Suomen taso on parantunut ulkomaan ammattilaisten kasvaneen määrän takia, toisaalta koska Euroopan jalkapalloon on tullut lukuisia uusia pienmaita. Euroopan huippumaat ja arvokisapaikkakin ovat silti edelleen kaukana.
Lähihistoria
Richard Møller Nielsenin aika (1996–1999)
Tanskalainen Richard Møller Nielsen valittiin Suomen jalkapallomaajoukkueen päävalmentajaksi vuonna 1996. Hän aloitti valmennustehtävät elokuussa samana vuonna. Nielsenin palkkaaminen oli aikanaan iso satsaus Suomen Palloliitolle niin tavoitteellisesti kuin myös rahallisestikin. Nielsen oli valmentanut vuonna 1992 Tanskan Euroopan-mestaruuteen, joten uskottiin, että hän voisi tuoda menestystä myös Suomen kaltaiseen pieneen jalkapallomaahan.
Richard Møller Nielsenin aikana suomalaisen yleisön kiinnostus Suomen maajoukkuetta kohtaan nousi ja varovaisesti alettiin jo haaveilla menestyksestä. Kiinnostuksen nousuun vaikutti myös se että samoihin aikoihin suomalaispelaajat alkoivat saada yhä enemmän peliaikaa ja vastuuta ulkomaalaisissa suurseuroissa.
Suomi kävi Nielsenin johdolla läpi kahdet karsinnat arvoturnauksiin (EM- ja MM-karsinnat), mutta menestystä ei tullut. MM-karsinnoissa menestys oli lähellä, mutta haaveet kaatuivat surullisenkuuluisaan viimeiseen karsintaotteluun Suomi–Unkari. Voitolla Suomi olisi päässyt jatkokarsintaan, jonka voittamalla olisi auennut lopputurnauspaikka. Unkari kuitenkin tasoitti ottelun yliajalla ihmeellisen 'flipperipallon' pompittua Suomen maaliin. Nielsenin valmennusajan suurimpia saavutuksia olivat tasapeli Norjaa vastaan MM-karsinnoissa sekä samoissa karsinnoissa voitto Sveitsistä, voitto Turkista EM-karsinnoissa, sekä ystävyysotteluissa voitto Belgiasta ja tasapeli Saksaa vastaan.
Nielsenin oli tarkoitus valmentaa sopimuksen mukaan vuoden 2000 kesään asti, mutta hän sopi Suomen Palloliiton kanssa jättävänsä päävalmentajan pestin jo lokakuussa 1999 EM-karsintojen jälkeen. Hänen seuraajakseen valittiin Antti Muurinen. Nielsen valmensi Suomen maajoukkuetta 34 ottelussa (9 voittoa, 12 tasapeliä, 13 tappiota).
Antti Muurisen aika (2000–2005)
Vuonna 2000 maajoukkueen uudeksi valmentajaksi valittiin Helsingin Jalkapalloklubissa mainetta niittänyt Antti Muurinen. Hän alkoi ajaa joukkueeseen uutta hyökkäysvoittoisempaa pelityyliä, joka perustui neljään puolustajaan, kahteen tasapainottavaan keskikenttämieheen, Jari Litmaseen pelintekijänä, kahteen laitahyökkääjään (Mika Nurmela, Joonas Kolkka) sekä yhteen kärkimieheen (Mikael Forssell).
Muurisen ensimmäinen koitos oli karsinnat Japanin ja Etelä-Korean MM-kisoihin. Samaan lohkoon arvottiin kovat Saksa ja Englanti sekä Kreikka ja Albania. Suomi pelasi lohkon suuria Saksaa ja Englantia vastaan kohtuullisen hyvät ottelut, muttei onnistunut kuitenkaan voittamaan näitä. Kotiottelussa Saksaa vastaan se johti ottelua 2–0 Forssellin maaleilla, mutta Saksa kiri kuitenkin tasoihin. Vierasottelu Saksassa taasen päättyi maalittomaan tasapeliin. Englantia vastaan joukkue pelasi kotona myös maalittoman tasapeliin, mutta hävisi vieraissa 2–1 johdettuaankin ottelua Aki Riihilahden maalilla.
Suomi jäi karsintalohkossa kolmanneksi eli rannalle lopputurnauksesta. Palloliitto teki kuitenkin Muurisen kanssa jatkosopimuksen, sillä joukkue oli hyvien Saksa- ja Englanti -otteluiden lisäksi voittanut harjoitusotteluissa muun muassa Portugalin, Norjan ja Belgian.
EM-karsinnoissa 2004 samaan lohkoon tuli Italia, Jugoslavia (myöh. Serbia ja Montenegro, viel myöh. Serbia), Wales ja Azerbaidžan. Italiaa pidettiin lohkon selvänä ennakkosuosikkina ja Serbia ja Montenegroa suosikkina kakkoseksi. Toisin kuitenkin kävi, sillä lohkon kakkospaikan otti yllättäjä Wales. Suomi hävisi karsintojen ensimmäisessä ottelussaan Walesille kotona maalein 2–0 ja pian sen jälkeen se hävisi Serbia ja Montenegrolle. Suomea vaivasivat karsinnoissa myös loukkaantumishuolet, sillä yleensä joko Litmanen tai Forssell olivat loukkaantuneina sivussa. Muurista vastaan alkoikin kohdistua kritiikkiä sen johdosta, että hän pysytteli samassa taktiikassa, vaikka sen avainpelaajat olivat poissa. Hän sai kritiikkiä myös siitä, ettei reagoinut uusiin, kuumiin pelaajiin kuten Mika Väyryseen riittävän ajoissa.
Suomi jäi karsintalohkossa neljänneksi, mutta Muuriselle annettiin vielä yksi tilaisuus viedä maajoukkue arvokisoihin. Tällä kertaa toivottiin myös parempaa arpaonnea. Lohkosta muodostui kuitenkin jälleen kivikova. Siihen arvottiin Tšekki, Alankomaat, Romania, Makedonia, Armenia ja Andorra.
Maajoukkue pystyi lohkon pienet maat selvittämään melko kivuttomasti muun muassa Alexei Eremenko Jr:n yksilösuoritusten avulla, mutta isot muodostuivat akilleen kantapääksi. Suomi aloitti karsinnat tappiolla Romaniaa vastaan. Alankomaita vastaan se pelasi taas ensimmäiset puoli tuntia hienoa peliä ja johtikin sitä Teemu Tainion maalilla, mutta Alankomaat nousi kuitenkin 3–1-voittoon. Tšekki-ottelu puolestaan jäi muistoihin katkerana tappiona. Suomi kiri kolmen maalin tappioasemasta tasoihin ja oli vähällä voittaakin ottelun. Maalivahti Petr Čech pystyi loppuhetkillä kuitenkin torjumaan Shefki Kuqin puskun ja siitä seuranneesta vastahyökkäyksestä Tšekki teki 4–3-voittomaalin.
Muurisen joutsenlauluksi jäi kuitenkin kotiottelu Alankomaita vastaan. Häneen kohdistunut kritiikki oli yltynyt mielenosoitukseksi, joka järjestettiin ottelua ennen. Itse ottelu taas päättyi Suomen murskatappioon numeroin 4–0. Tämän jälkeen Palloliitto päätti vapauttaa Muurisen tehtävistään ja etsiä loppuihin karsintaotteluihin toisen valmentajan. Muurinen valmensi Suomen maajoukkuetta 72 ottelussa (34 voittoa, 12 tasapeliä, 26 tappiota).
Jyrki Heliskoski väliaikaisvalmentajana (2005–2006)
Muurisen potkujen jälkeen Palloliitolla oli edessä uuden valmentajan valinta. Nimittämisestä tuli kuitenkin odotettua pitempi prosessi. Palloliitto oli yllättynyt hakijoiden suuresta määrästä ja valitsi lopulta tilapäisratkaisuna Jyrki Heliskosken viemään MM-karsinnat loppuun. Vain muutamaa viikkoa Heliskosken valinnan jälkeen hänen seuraajakseen ilmoitettiin englantilainen Roy Hodgson Heliskosken jatkaessa apuvalmentajana.
Heliskosken ensimmäinen maaottelu oli Makedoniaa vastaan, josta Suomi otti melko suvereenin voiton lukemin 3–0. Miehen seuraava ottelu piskuista Andorraa vastaan oli kuitenkin todellinen pettymys. Suomi jäi kaikkien hämmästykseksi maalittomaan tasapeliin. Seuraavassa karsintaottelussa joukkue kuitenkin sisuuntui ja voitti Makedonian lukemin 5–1.
Viimeisissä karsintaotteluissa Romaniaa ja Tšekkiänn vastaan esitys oli jälleen hengetön ja ottelut päättyivätkin Suomen tappioihin lukemin 0–1 ja 0–3. Otteluiden alla maajoukkuetta häiritsi muun muassa kohu Shefki Kuqi jäämisestä maajoukkueen ulkopuolelle sekä Romania-ottelun jälkeen tapahtunut Eremenko Juniorin tyttöystävän autotörmäily, jota Alexei todisti matkustajan penkiltä.
Heliskoski kokeili uusia miehiä kuten Ari Nymania, Toni Kalliota ja Markus Heikkistä Muurisen perua olevassa kokoonpanossa, mutta tulokset eivät parantuneet entisestä. Suomen maajoukkue saavutti lopulta Heliskosken ohjauksessa kuudessa ottelussa kaksi voittoa, kaksi tasapeliä ja kaksi tappiota.
Roy Hodgsonin aika (2006–)
kanssa.]]
Englantilaisvalmentaja Roy Hodgsonin oli alun perin määrä aloittaa joukkueen peräsimessä vasta elokuussa 2006in. Hän kuitenkin vapautui tehtävästään norjalaisen
Viking Stavanger valmentajana jo aikaisemmin ja ilmaisi halukkuutensa aloittaa heti maajoukkueessa.
16. tammikuuta Palloliitto ja Hodgson allekirjoittivat sopimuksen ja jo
21. tammikuuta Hodgsonin valmentama maajoukkue kohtasi tulokseen 1–1 päättyneessä ottelussa Saksan MM-kisoihin valmistautuneen
Saudi-Arabian Riadissa.
25. toukokuuta Suomi otteli niin ikään MM-kisoihin valmistautunutta Ruotsiaissaissa vastaan. Göteborg pelattu ottelu päättyi Suomen kannalta lupaavaan maalittomaan tasatulokseen.
Maajoukkueen karsintalohko EM-kisoihin 2008 ei ennakolta muodostunut ylitsepääsemättömäksi esteeksi, vaikka haasteellinen se toki onkin. Lohkossa pelaavat Suomen lisäksi Portugali, Puola, Serbia, Belgia, Armenia, Azerbaidžan sekä Kazakstan.
Suomi valmistautui karsintaan 16. elokuuta Pohjois-Irlantia vastaan pelatulla kotiottelulla. Tulos oli Suomelle suuri pettymys, Pohjois-Irlanti vei voiton maalein 1–2. Suomen ainoasta osumasta vastasi Mika Väyrynen. Ottelussa paluun joukkueeseen tekivät pitkään ulkona maajoukkuekuvioista olleet keskikenttämiehet Jarkko Wiss (TamU) ja Mika Nurmela (HJK).
EM-karsinnat alkoivat 2. syyskuuta vakuuttavalla 1–3-voitolla Puolan Bydgoszczissa. Maalintekijöinä kunnostautuivat Väyrynen ja kahdesti osunut kapteeni Jari Litmanen.
Karsintojen ensimmäinen kotipeli pelattiin 6. syyskuuta täyden katsomon edessä Helsingin olympiastadionilla. Vastaan asettui MM-kisoissa 2006 neljänneksi sijoittunut Portugali. Peli oli jälleen vahva näytös Suomelta. Jonatan Johanssonin ottelun alussa tekemä komea maali sai jatkoa Portugalin kärkipelaaja Nuno Gomesin ensimmäisen puoliajan lopun tasoituksesta. Toisen puoliajan aluksi Portugalin Ricardo Costa lensi suihkuun, joka avasi Suomelle mahdollisuuden painostaa vajaamiehistä Portugalia. Ottelun lopputulokseksi jäi kuitenkin 1–1, jolla Suomi säilyi karsintalohkon kärjessä.
Portugali-ottelun jälkeen Suomen kolme seuraavaa ottelua olivat ennakkoon selvästi heikompia joukkueita vastaan. Kuitenkin jo ensimmäinen noista otteluista, 7. lokakuuta 2006 Jerevanissa pelattu vierasottelu Armeniaa vastaan, tuotti Suomelle pettymyksen, kun kotijoukkue onnistui venymään maalittomaan tasapeliin, vaikka Suomi oli hallitseva osapuoli. Erityisesti maalivahti Gevorg Kasparov piti Armeniaa pystyssä tärkeillä torjunnoillaan.[http://www.palloliitto.fi/viestinta/?num=82789 ]
Suomen Palloliitto: Suomi jäi tasapeliin Armeniassa (7.10.2006) Vielä samalla viikolla, 11. lokakuuta, Suomi pelasi toisenkin ottelun Keski-Aasiassassa, kun vastaan asettui Kazakstan. Ottelu pelattiin maan suurimmassa kaupungissa Almaty. Tällä kertaa yllätyksiä ei tapahtunut, vaan Suomi otti rutiinivoiton maalein 2–0. Maalinteossa kunnostautuivat Jari Litmanen ja Sami Hyypiä.[http://www.palloliitto.fi/viestinta/?num=83079 ]
Suomen Palloliitto: Litmanen löi alkutahdit Suomen voitolle (11.10.2006) 15. marraskuuta vastassa oli jälleen Armenia, kun Suomi pelasi vuoden viimeisen maaottelunsa. Palloliitto valitsi ottelun pelipaikaksi poikkeuksellisesti Finnair Stadiumin vedoten taloudellisiin seikkoihin ja siihen, että Finnarin pelialusta on tekonurmi, jonka ansiosta voidaan taata hyväkuntoinen kenttä vielä myöhään syksylläkin. Valinta aiheutti runsaasti ärtymystä suomalaisten jalkapallokannattajien keskuudessa.[http://futisforum2.org/index.php/topic,6235.0.html ]
FutisForum2: Jari Litmanen: Armenia-peli pelattava Olympiastadionilla! (11.11.06) Itse ottelu päättyi Suomen 1–0-voittoon Mika Nurmelan maalilla, mutta Suomen heikko peliesitys sai silti kovaa kritiikkiä mediassa.[http://www.palloliitto.fi/viestinta/?num=84330 ]
Suomen Palloliitto: Suomi kaatoi täpärästi Armenian (15.11.2006) Samaan aikaan Suomen olympiajoukkue vahvistettuna muutamalla kokeneemmella pelaajalla osallistui Vietnamiinissa pelattuun BV Cup.
Karsinnat jatkuivat 28. maaliskuuta 2007ia vierasottelulla Azerbaidžan vastaan. Suomen esitys ei taaskaan vakuuttanut. Tuloksena oli yllättävä 1–0-tappio, joka oli kolaus EM-haaveille. Takaiskut jatkuivat 2. kesäkuuta pelatussa odotetussa kotiottelussa Serbiaa vastaan. Serbia voitti ottelun maalein 0–2, mikä oli taas kova kolaus EM-haaveille. 6. kesäkuuta siipirikkoisena otteluun Belgiaa vastaan lähtenyt Suomi oli pakkovoiton edessä. Maajoukkue vastasi huutoon ja otti 2–0-voiton Jonatan Johanssonin ja Alexei Eremenko Juniorin maaleilla. Ottelun aikana kentälle lentäneen Bubi-huuhkajan vuoksi maajoukkueen lempinimeksi on ehdotettu 'Huuhkajia'.[http://www.mtv3.fi/urheilu/futis/uutiset.shtml/arkistot/futis/2007/06/534073 ]
MTV3: Benficalla kotka, Futismaajoukkueella huuhkaja (8.6.2007) Maajoukkueen tiedotuspäällikkö Timo Walden ja Palloliiton viestintäpäällikkö Sami Terävä ovat antaneet tukensa ehdotukselle, ja nimitystä käyttää nykyisin myös YLE[YLE Urheilu: Vakiovihje: Suomi hakee pakkovoittoa ]
(Luettu 16.11.2207).
8. syyskuuta 2007 vastaan asettui Belgradissa Serbia. Suomi oli ottelussa puolustuskannalla, mutta venyi 0–0-tasapeliin.[http://www.hs.fi/urheilu/artikkeli/Suomi+vei+pisteen+Belgradin+illassa/1135230160189 ]
HS: Suomi vei pisteen Belgradin illassa Muutamaa päivää myöhemmin Puola saapui vierailulle Olympiastadionille. Suomella oli ottelussa hyviä maalipaikkoja, mutta jälleen päädyttiin maalittomaan pistejakoon.[http://www.palloliitto.fi/viestinta/?num=99620]
13. lokakuuta vastassa oli Belgia Brysselissä. Suomi teki ottelussa kaksi maalia, jotka kuitenkin molemmat hylättiin paitsioina. Tuloksena oli jo kolmas peräkkäinen 0–0-tasapeli.[http://www.iltalehti.fi/jalkapallo/200710136715125_jp.shtml]
100-vuotiaan Palloliiton juhlamaaottelu pelatiin 17. lokakuuta 2007 Espanjaa vastaan. Ottelu päättyi jälleen 0-0-tasapeliin. Katsojia Olympiastadionilla pelatulla ottelulla oli vain 11 751. Juhlamaaottelun yhteydessä lanseerattiin myös Gladiaattorit-kunniakerho ansioituneille entisille maajoukkuepelaajille. Jo aiemmin Pertti Alaja oli nimittänyt Mika-Matti Paatelaisen kunniagladiaattoriksi. Ottelun yhteydessä valittiin lisäksi Leo Houtsonen, Jukka Ikäläinen, Jyrki Nieminen, Jari Rantanen ja Kari Ukkonen.
Stadionit
Helsingin Olympiastadion on toiminut Suomen pääasiallisena kotikenttänä aina valmistumisestaan lähtien. Tätä ennen maaotteluita pelattiin lähinnä Pallokentällä Helsingissä. Nykyisin Suomi pelaa joitakin karsintaotteluita heikompia joukkueita vastaan ja harjoitusotteluita myös Ratinan stadionilla Tamperealustaisellaella ja tekonurmi Finnair Stadiumilla Helsingissä.
Sarjataulukko
| Lohko A
|
| Joukkue
| Ottelut
| Voitot
| Tasapelit
| Tappiot
| Maaliero
| Pisteet
|
|
| 12
| 7
| 3
| 2
| 20–10
| 24
|
|
| 12
| 6
| 5
| 1
| 23–10
| 23
|
|
| 12
| 5
| 5
| 2
| 19–9
| 20
|
|
| 12
| 5
| 5
| 2
| 11–6
| 20
|
|
| 12
| 4
| 3
| 5
| 13–14
| 15
|
|
| 10
| 2
| 3
| 5
| 4–11
| 9
|
|
| 12
| 1
| 4
| 7
| 10–20
| 7
|
|
| 10
| 1
| 2
| 7
| 5–25
| 5
|
Ottelut
Joukkue
Pelaajat
- Taulukossa ovat mukana vuoden 2008 EM-kisojen karsinnoissa kokoonpanoissa esiintyneet pelaajat.
- Päivitetty 18. lokakuuta 2007
Valmennusjohto
Entisiä pelaajia
Pelaajaennätykset
Eniten otteluita
Eniten maaleja
Päävalmentajat
Lähteet
Kirjallisuus
- Lari Vesander: Pois paitsiosta: vuosi suomalaisessa jalkapalloilussa (2004) ISBN 952-471-301-2 (nid.)
Aiheesta muualla