Yleiskatsaus
Kansallismuseon perusnäyttely jakaantuu kuuteen osaan.
Suomen esihistoria -osa on Suomen laajin arkeologinen perusnäyttely. Valtakunta-osa kertoo suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kehityksestä keskiajalta 1900-luvun alkuun. Maa ja kansa -osa esittelee elämää maaseudulla ennen teollistumista. 1900-luvun osastolla esitellään itsenäistynyt Suomi ja sen yhtenäistynyt ja kansainvälistynyt kulttuuri. Aarrekammiossa esitellään raha-, mitali-, kunniamerkkikokoelmat-, hopea-, koru- ja ase.
Työpaja VINTTI museon kolmannessa kerroksessa on toiminnallinen näyttely, jossa tutustutaan Suomen historian ja kulttuurin keskeisiin ilmiöihin käyttämällä käsiä ja päätä.
Museon sisääntuloaulan katossa on Akseli Gallen-Kallelan maalaamat Kalevala-aiheiset kattofreskot, joita pääsee katsomaan ilman pääsymaksua. Vuonna 1928 maalattujen freskojen esikuvana olivat Gallen-Kallelan Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljonkiin vuonna 1900 maalaamat freskot.
Kansallismuseon rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Ulkoasu jäljittelee vapaasti Suomen eri aikausien arkkitehtoonisia aiheita, mm. keskiaikaisia kirkkoja ja linnoja. Arkkitehtuuri edustaa kansallisromantiikkaa, ja sisäosat ovat pääasiassa jugendia. Museo rakennettiin 1905–1910, ja se avattiin yleisölle vuonna 1916. Museo nimettiin Suomen kansallismuseoksi maan itsenäistymisen jälkeen vuonna 1917. Viimeisimmän suuren peruskorjauksen jälkeen museo avattiin 2000.
Maanantaina 23. tammikuuta 2006 Kansallismuseon hopeahuoneessa tapahtui räjähdysonnettomuus, joka johtui siivouskomeroon päässeestä kaupunkikaasusta. Kaupunkikaasun sytytti komerossa olleen sähköjakokaapin aiheuttama kipinä. Poliisin tutkimusten perusteella kaasun alkuperäksi varmistui maakaasuputkivuoto. Museon hopeaesineistöä vaurioitui räjähdyksessä, pääosin kuitenkin lievästi.
Hopeaesineet on korjattu ja niiden näyttelytila on avattu uudelleen yleisölle alkuvuodesta 2007.
Näyttelyt
Päivitetty: 27.7.2006
Kivikausi,
Pronssikausi,
Rautakausi.
Keskiaika, Keskiajan
kirkollinen taide,
Uskonpuhdistus,
1500-
1700-luvun
kirkkotaide,
Hautajaismuistoja 1600-luvulta, Maallinen valta –
Vaasa-kuninkaat ja
renessanssi,
Suomen alueellinen kehitys, Hallitsijat ja neljä
säätyä,
Aateli –
Suurvalta-aika,
Talonpojat,
Papisto,
Kuninkaat,
Porvaristo – Kauppaporvarit ja ruukinpatruunat, Porvaristo –
Käsityöläiset,
Kauppa ja
teollisuus, Jakkarilan kartanon sali, Jakkarilan herrainhuone ja '
Paratiisi',
Valistuksen aika - Kustaa III: aika ja Suomen sota,
Romantiikan ajan koti - Suomi Venäjän yhteydessä, Valtaistuinsali - Keisarit ja virkamiehet, Vuosisadan vaihde
1900.
Savupirttien kansaa,
Maann ja
vedenaa vilja – Perinteisiä elinkeinoja, Elämää
Saamenmaassajaja, Suomalaisia –
Kansanpuku, ''
'Käsi kaunihin tekeepi, sitä silmä katseleepi
''- puunveistotaidetta, Arkkutuoli ja fatikarmi – kansanhuonekaluja.
Video: Mennyt vuosisata, Vaikeat ajat,
Onnellinen arki,
Koulutetut suomalaiset,
Kulutuksen ja
tiedon yhteiskunta, Suomessa vuonna
2000.
Rahat,
Mitalit,
Kunniamerkit,
Hopea, Koruhuonet,
Ase.
VINTIN tehtävät:
1. Suomi 2. Kuninkaat, keisarit ja presidentit
3. Valtaistuin 4. Vaalit 5. Mittaamalla saadaan maailma haltuun 6. Hevonen
7. Maito ja lehmä 8. Kaikkea piti pyörittää 9. Mikä vempain? 10. Keittiö
11. Olkaa hyvä, käykää pöytään! 12. Miten tehtiin lankaa? 13. Miten kudottiin kangasta? 14. Kankaat 15. Metsä ja puut 16. Hirsitalo 17. Tiilitalo
18. Rakentaminen Suomessa 19. Tehdas 20. Toimisto 21. Koulu 22. Raha
Kuvia kansallismuseosta
Kuva:Kansallismuseo_ilves.jpg|Ilvesreliefi
Kuva:Kansallismuseo_kettu.jpg|Kettureliefi
Kuva:Kansallismuseo_kyntaja.jpg|Kyntäjäreliefi
Kuva:Kansallismuseo_torni.jpg|Kansallismuseon torni
Kuva:Kansallismuseo_viisaat.jpg|Itäinen reliefi
Kuva:Kansallismuseo Gallen-Kallelan freskot.jpg|Sisääntuloaulan kattofreskot Ilmarinen kyntää kyisen pellon ja Sammon puolustus.
Katso myös
Aiheesta muualla
Finnisches Nationalmuseum
Finlands nationalmuseum
)
|
Tietoja 
. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License 