Kansallislippu
Kansallislippu
Kansallislippu on suorakaiteen muotoinen ja sen mittasuhteet ovat:
- korkeus 11 mittayksikköä
- pituus 18
- ristin sakaran leveys 3
- kenttien korkeus 4
- tangonpuoleisten kenttien pituus 5
- ulompien kenttien pituus 10 mittayksikköä.
Pystysuunnassa kansallislippu siis jakautuu suhteessa 4:3:4 ja vaakasuunnassa 5:3:10.
Valtiolippu
Valtiolippu
Valtiolippu on joko
suorakaiteen muotoinen tai
kolmikielekkeinen.
Suorakaiteinen valtiolippu on muuten samanlainen kuin kansallislippu, mutta ristin sakaroiden leikkauskohdassa on Suomen vaakuna neliönmuotoisella pohjalla. Vaakunan punaisen pohjan ja lipun sinisen ristin välissä on ohut keltainen reunus, jonka leveys on 1/40 ristin sakaran leveydestä (eli 3/40 mittayksikköä). Suorakaiteinen valtiolippu on tarkoitettu valtion viranomaisille (mm. eduskunta, valtioneuvosto, eräät tuomioistuimet, lääninhallitukset, diplomaattiset edustustot ulkomailla ja valtion korkeakoulut) ja valtion aluksille (mm. jäänmurtajat).
Kielekkeinen valtiolippu
Kielekkeinen valtiolippu
Kielekkeinen valtiolippu on yhtä mittayksikköä pidempi kuin suorakaiteinen valtiolippu. Kielekkeiden syvyys on 5 mittayksikköä. Kielekkeinen valtiolippu siis jakaantuu pystysuunnassa suhteessa 4:3:4 ja vaakasuunnassa 5:3:6:5. Kielekkeistä valtiolippua käyttävät puolustusvoimien esikunnat, joukko-osastot, laitokset ja alukset. Kielekkeisestä valtiolipusta käytettiin aiemmin myös nimitystä sotalippu.
Erikoisliput
Tasavallan presidentin lippu
Huvialuksessa voidaan käyttää erityistä lippua, jossa kansallislipun sinisen ristin päällä on ohut valkoinen risti (leveys 3/5 mittayksikköä) ja tangonpuoleisessa yläkulmassa veneily-yhdistyksen tunnus. Huvialuksissa käytettävästä lipusta säädetään asetuksessa 292/1983.
Tasavallan presidentti käyttää kielekkeistä valtiolippua, jonka tangonpuoleiseen yläkenttään on sijoitettu sinikeltainen vapaudenristi.
Puolustusministeri käyttää kielekkeistä valtiolippua, jonka tangonpuoleiseen yläkenttään on sijoitettu kaksi ruskeaa kivääriä ristikkäin asetettujen keltaisten tykinputkien päälle.
Puolustusvoimien komentaja käyttää kielekkeistä valtiolippua, jonka tangonpuoleiseen yläkenttään on sijoitettu ristikkäin ruskea-keltainen marsalkansauva, sinikeltainen miekka ja keltainen tykinputki.
Merivoimien komentaja käyttää kielekkeistä valtiolippua, jonka tangonpuoleiseen yläkenttään on sijoitettu sininen ankkuri ristikkäin asettujen keltaisten tykinputkien päälle.
Värit
CIE:n suositusten mukaisina suureina CIE:n standardivalolähdettä D65 käytettäessä ja mitattuna spektrofotometrilla (Minolta CM-1000), jonka optinen geometria on d/2° (diffuusi valaistus, heijastus mitattu kahden asteen kulmassa näytteen normaalin suhteen), värisävyt ovat seuraavat:
| väri
| valontiheyskerroin
| värikoordinaatit
| värikoordinaatit L*a*b*-järjestelmässä
|
| sininen
| Y = 5.86
| x = 0.1856 ja y = 0.1696
| L* = 29.06, a* = 7.24 ja b* = -36.98.
|
| punainen
| Y = 10.9
| x = 0.576 ja y = 0.312
| L* = 39.4, a* = 59.0 ja b* = 29.6.
|
| keltainen
| Y = 45.7
| x = 0.486 ja y = 0.457
| L* = 73.4, a* = 14.8 ja b* = 79.0.
|
Käytettäessä NCS-värijärjestelmää värisävyjen likiarvoina voidaan käyttää seuraavia mallivärejä: sinistä vastaa malliväri 4060-R90B, punaista 1090-Y90R ja keltaista 0080-Y20R.
Käytettäessä PMS-värijärjestelmää värisävyjen likiarvoina voidaan käyttää seuraavia mallivärejä: sinistä vastaa malliväri 294C, punaista 186C ja keltaista 123C.
Sallitut poikkeamat
Sallitut poikkeamat ovat enintään 4 CIE:n vuonna 1976 määrittelemää ΔE*
ab -yksikköä.
Värijärjestelmät
Värisävyjen määrittelyssä on käytetty seuraavia värijärjestelmiä:
- Commission Internationale de l'Eclairage -nimisen järjestön (CIE) vuosina 1931 ja 1976 antamat suositukset
- ruotsalaisessa standardissa SS 01 91 22 määritelty Natural Colour System (NCS)
- Pantone Matching System (PMS)
Suomen lipun historia
Suomen lipun historia periytyy aina
1800-luvun puoliväliin saakka, vaikka virallinen Suomen lippu syntyi vasta
Suomen itsenäistymisen jälkeen.
Ensimmäisen kerran tiedetään Suomea varten tehtyä lippua käytetyn floranpäivän juhlissa 13. toukokuuta 1848. Samana päivänä sai ensiesityksensä myös Maamme-laulu. Ylioppilaiden juhlaa varten oli ommeltu valkeasta silkkikankaasta lippu, jonka keskelle oli kuvattu laakerilehvien ympäröimä Suomen suuriruhtinaskunnan leijonavaakuna.
Seuraavan kerran suomalaisille tarkoitettu oma lippu otettiin käyttöön suomalaisilla kauppa-aluksilla, jotka joutuivat Krimin sodan aikana brittiläis-ranskalaisen laivaston kaappaamiksi. Lipussa esiintyi – tosin myöhempää Suomen lipun ristiä kapeampi – sininen risti, joka oli ikään kuin käännetty Venäjän laivaston lipussa käytetystä sinisestä vinorististä.
Sinisellä pystyristillä varustettu lippu otettiin 1860-luvun alussa käyttöön myös suomalaisten huviveneiden lippuna, jolloin sen tangon puoleiseen valkoiseen yläneljännekseen lisättiin veneilijän edustaman purjehdusseuran kotipaikkakunnan tai maakunnan vaakuna. Siniristilippua puuhattiin myös Suomen suuriruhtinaskunnan viralliseksi lipuksi vuoden 1863 valtiopäivillä. Helsingfors Dagblad oli ehdottanut Suomen lipuksi sinivalkoista ristilippua 26. elokuuta. Ehdotus kuitenkin raukesi ja siniristilippu jäi vesiliikenteessä käyttöön puolivirallisena Suomen lippuna.
Vuoden 1918 tammikuusta toukokuuhun käytetty valtiolippu mainitaan Jääkärimarssissa: 'Sen leijonalippua jääkärien käsivarret jäntevät kantaa...'
Viimeisen kerran ennen itsenäistymistä nousi Suomen suuriruhtinaskunnan lippu laajemman keskustelun aiheeksi vastatoimena 1900-luvun alun sortokausille. Suomen lipuksi esitettiin niin leijonavaakunasta muokattua lippua kuin ristilippua, jonka väriehdotuksina esiintyivät etenkin vaakunasta lainattu punakeltainen ja suomalaisten laivojen käyttämä sinivalkoinen vaihtoehto.
Suomen itsenäistyttyä käytettiin nuoren valtion ensimmäisinä kuukausina punakeltaista vaakunalippua, mutta pian sisällissodan jälkeen valittiin Suomen lipuksi sinivalkoinen ristilippu. Voittajat eivät pitäneet punaista lippua sopivana sisällissodan jälkeisessä tilanteessa.
Lopullisen Suomen lipun esikuvina toimivat Venäjän laivastosta periytyvän lipun lisäksi myös muiden pohjoismaiden ristiliput: näistä vanhin ja alkuperäisin on Dannebrog, 1200-luvulta peräisin oleva Tanskan lippu (joka palautuu johanniittaritarien tunnukseen). Tanskan lipun pohjalta on sommiteltu 1600-luvulla Ruotsin lippu, joka on Suomen lipun välitön esikuva, sekä myöhemmin Norjan lippu. Ristikuvio on ollut suosittu lipputunnus myös monissa muissa maissa, muun muassa Kreikassa ja Englannissa.
Suomen lipun ovat suunnitelleet taiteilijat Eero Snellman ja Bruno Tuukkanen. Nykyisin käytössä olevan valtiolipun vaakuna sekä tasavallan presidentin lipussa oleva Vapaudenristi ovat Olof Erikssonin käsialaa. Alun perin lipun värit oli määritelty mallikankaiden avulla. Mallikappaleet kuitenkin haalistuivat, joten värimäärittelyssä siirryttiin nykyiseen järjestelmään.
Käyttöön liittyvät rikokset
Suomen lipusta annetun lain (380/1978) mukaan se, joka
- julkisesti turmelee Suomen lipun tai
- käyttää sitä epäkunnioittavasti taikka
- luvattomasti ottaa paikaltaan yleisesti nähtäville asetetun Suomen lipun,
on tuomittava
Suomen lipun häpäisemisestä sakkoon
ja joka
- oikeudettomasti käyttää
- tasavallan presidentin lippua tai
- muuta valtiolippua taikka
- käyttää sellaista Suomen lippua, johon vastoin säännöksiä on sijoitettu lisäkuvioita, tai
- Suomen lippuna pitää kaupan sellaista lippua, joka väreiltään tai mittasuhteiltaan selvästi poikkeaa lain tai sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesta lipusta,
on tuomittava
Suomen lipusta annettujen säännösten rikkomisesta sakkoon.
Suomen lippu on tarvittaessa hävitettävä polttamalla tai leikkaamalla se niin pieniin osiin, ettei se ole enää tunnistettavissa ja laittamalla se mieluiten useassa erässä roskiin.
Laki
Suomen lippua käsittelevät säädökset
| Numero |
Nimi |
| 380/1978 (muutettu lailla 588/1995) |
Laki Suomen lipusta |
| 292/1983 |
Asetus huvialusten lipuista |
| 383/1978 (muutettu lailla 187/1996) |
Asetus liputuksesta Suomen lipulla |
| 827/1993 |
Valtioneuvoston päätös Suomen lipun väreistä |
Katso myös
Aiheesta muualla
Lähteet
Kirjallisuus
Finlands flag
Flagge Finnlands
Drapeau de la Finlande
Finlands flagg
Finlands flagga
)
)
.svg'))
)
)
.svg'))
