Suomen mesoliittinen kulttuuri
Suomeen tuli väestöä jääkauden jälkeen. Yleensä arvellaan varhaisimman asutuksen saapuneen Suomeen kaakosta Venäjältä.
Äänisen itäpuolella ja
Virossa asuttiin jo 9000 eaa. Suomen vanhimmat asuinpaikat liittynevät Venäjän jälkiswidryläisen kulttuurin saapumiseen tänne. Asutus oli jo varhaisessa vaiheessa levittäytynyt maassamme laajalle alueelle pohjoiseen ja etelään.
Silloin oli jo jääkauden jälkeinen
holoseenikausi alkamassa ja jää vetäytymässä Suomen yllä, ja Suomea peitti laajalta alueelta
Ancylusjärvi, jonka pinta oli nykyistä korkeammalla.
Tämä valtavan laaja Itämeren paikalla ollut järvi ulottui mm. Poh
Pohjanmaalle, Varsinais-Suomeen ja Ahvenanmaalle.
Mennerjäätikkö oli ensiasukkaiden saapuessa preboreaalikauden alku-keskivaiheilla noin 8500 eaa. vielä syvällä Länsi-Lapissa ja Itämeressä.Itä-Suomesta on löydetty hyvin vanhaa ajalta 8700-8400 eaa. peräisin olevaa asutusta. Suomen asuttaminen alkoi toden teolla vasta 8200-8000 eaa. Asumiseen tundraa paremmin sopiva metsä saapui maahamme noin 8000 eaa. Silloin alkoi
boreaalikausi, ja jäätikkö oli vetäytynyt kokonaan Ruotsiin.
Eräs Suomen vanhimmista asuinpaikoista on Lahden Ristola, joka
ajoitetaan preboreaalikaidelle sunnilleen aikaan 8600-8200 eaa. Ristolasta löydetty piikiviveitsi muistuttaa jälkiswidryläisennn Kundan kulttuuri varhaisvaiheen Pullin piikiviveitsiä. Koska Suomessa ei ole piikiveä kalliossa, veitsi on tuontitavaraa Venäjältä tai Baltiasta. Ristolan löydät saattavat kytkeytyä myös
muihin jälkiswidryläisiin kulttuureihin, joita ovat mm. Butovon
Veretjen, Yenovon ja Ressettan kulttuurit.
Kaikkein vanhimmat asutuspaikat Ristola, Suomussalmi jne. olivat 9480-8950 radiohiilivuotta sitten Salpausselillä, Suomen itäosissa ja pohjoisessa.
Vanha on myös Askola Porvoojoen laaksossa.
Varhaisimmat Etelä-Suomen asutuspaikat ovat kallioiden eteläpuolella, sillä pohjoisesta tuuli jääkauden päättymisen aikaan monesti kylmästi.Lehti- ja havupuiden yleistyminen toi hirven, karhun ja majavan Suomeen. Vaikka usein on väitetty peuranmetsästäjien saapuneen ensimmäisenä tänne, peuraa metsästettiin asutuksen saapuessa tänne joko vähän tai ei ollenkaan, hirvi oli maamme ensimmäisten metsästäjien pääsuurriista. Kalastus oli merkittävä elinkeino, ja varhaisen asuinpaikat olivat sen takia vesien lähellä.
Osattiin eläinten ansapyynti.
On löydetty mm. tuura, reenjalas, talttoja ja kirveitä.
Tehtiin mertoja ja ongenkoukkuja sekä atrainmia.
Kivestä eli mm. kvartsista ja viherliuskeesta tehtiin kirveitä ja
luusta, sarvesta, puusta, tuohesta ja nahasta muita esineitä. Pajun niinestä tehtiin verkkoja, joiden kohot olivat männyn kaarnasta. Yhdestä puusta tehty ruuhi tunnettiin.
Kulttuuriin liittyi terästään hiottu ns. primitiivinen kirves ja muita kirvestyyppejä, jotka kehittyivät koko kulttuurin ajan. Tältä ajalta ovat pallonuijat. On löydetty myös keihäänkärkiä ja viistoteräisiä kvartsisia nuolenkärkiä.
Noin 8000-4200 eaa. vallinneen esikeraamisen mesoliittikauden ihmiset eivät tunteneet saviastioita eli keramiikkaa.
Mesoliittista kulttuuria on aikaisemmin kutsuttu Suomusjärven kulttuuriksi Suomusjärvellä sijaitsevista runsaista löytöpaikoista. Kulttuuri päättyi saviastioiden tuloon, 4200 eaa., aikaan jolloin maanviljely saapui Tanskaan ja kuparia alettiin käyttää Lähi-Idässä.
Suomen vanhimmat asuinpaikat
Vanhimmasta nuorimpaan
Suomen mesoliittisen kulttuurin ajoitus ja nimityksiä
- 8300-5100 vuotta sitten vastaa radiohiiliajoitusta 7300-4200 radiohiilivuotta sitten.
- Harvaa Suomen ensisutusta on kutsuttu joskus 'Askolan kulttuuriksi'.
- Suomen vakiintunut asutus vakiintui myöhemmin 'Suomussalmen kulttuurin' kaudella.
- Suomen mesoliittista kulttuuri on sama kuin Suomen esikeraaminen kulttuuri, sillä keramiikka liitetään myöhempään neoliittiseen kivikauteen.
Tunnettuje löytöjä
Asutuksen vakiintuminen Suomessa
Noin 6000-4200 eaa. (radiohiilivuosina) vallitsi jakso, jolloin asutus vakiintui täällä. Kautta on sanottu (varsinaiseksi) Suomusjärven kulttuuriksi
erotukseksi ensiasuttajien Askolan kulttuurista. Nykyään
molempia kutsutaan Suomusjärven kulttuuriksi.
Varsinaisen Suomusjärven kulttuurin aikoihin asutus oli vakiintunut koko Suomen alueella, täällä asui ehkä noin 3000-5000 ihmistä.
Ihmiset liikkuivat metsänriistan perässä. Tältä ajalta on löydetty Suomen vanhimmat ns. punamultahaudat. Kauppaa käytiin naapurialueiden kanssa. On löydetty lehdenmuotoisia liuskekärkiä, tasatalttoja, suuria pallonuijia ja karkeita kirveitä.
Nuijilla pyydystettiin hylkeitä, mm. norppaa.
Hylkeen ja hirven lisäksi metsästettiin sutta, näätää, kettua ja karhua. Metsäkana oli kohdelintu. Asutus oli aina vesistöjen rannalla.
Keramiikka oli Tanskassa jo 5400-5200 eaa., muttei vielä Suomessa. Sen saapuessa Suomeen alkoi täällä kampakeraaminen kulttuuri.
Katso myös
Aiheesta muualla
Suomusjärvikulturen
