Oikeusministeriön historiaa
Oikeusministeriön edeltäjä oli Suomen senaatin oikeustoimituskunta, joka perustettiin jo vuonna 1892. Kun suomi vuonna 1917 itsenäistyi senaatin nimi muutettiin valtioneuvostoksi ja toimituskuntien nimet ministeriöiksi. Asetus oikeusministeriöstä annettiin vuonna 1922 ja sen mukaan ministeriössä oli kaksi osastoa: lainsäädäntö- ja oikeushallintoasiain osasto sekä vankeinhoitoasiainosasto.
Vuonna 1960 lainsäädäntö- ja oikeushallintoasiain osasto jaettiin kahtia oikeushallinto-osastoksi (OHO) ja lainsäädäntöosastoksi, joista jälkimmäisen nimi muutettiin vuonna 1978 lainvalmisteluosastoksi (LAVO). Vuonna 1986 oikeushallinto-osasto jaettiin kahtia yleiseksi osastoksi ja oikeushallinto-osastoksi. Vuonna 2001 vankeinhoito-osasto lakkautettiin ja sen tilalle perustettiin kriminaalipoliittinen osasto sekä rikosseuraamusvirasto. Vuonna 2002 irrotettiin osastoista tietohallinnon vastuualue. Nimi muutettiin tammikuussa 2006 tietohallintoyksiköksi, kun Hämeenlinnan tietotekniikkakeskus irtautui siitä itsenäisenä virastona toimivaksi oikeushallinnon tietotekniikkakeskukseksi (OTTK).
Huhtikuussa 2005 lakkautettiin yleinen osasto ja sen tilalle perustettiin hallintoyksikkö ja talousyksikkö. Oikeusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelut siirrettiin huhtikuussa 2006 oikeushallinnon palvelukeskukseen (OPK), joka sijaitsee myös Hämeenlinnassa.
Oikeushallinto-osasto
Vastuu oikeudenhoitoon liittyvien oikeushallintoasioiden valmistelusta ja toteuttamisesta kuuluu oikeusministeriön oikeushallinto-osastolle. Osaston toimenkuvat koostuvat lainsäädäntöön liittyvistä tehtävistä sekä erilaisten hallinnollisten toimenpiteiden toteuttamisesta. Oikeushallinto-osastoa johtaa osastopäällikkö Kari Kiesiläinen.
Lainvalmisteluosasto
Lakien valmistelu oikeusministeriössä keskittyy valtaosin ministeriön lainvalmisteluosastolle. Lainvalmisteluosasto on ministeriön kolmesta osastosta suurin. Osastolla työskentelee noin 70 oikeusministeriön lainvalmistelutoimialan oikeudellista asiantuntijaa. Oikeusministeriön asema lainvalmisteluasioissa on merkittävä, koska sille kuuluu lainvalmistelu
perustuslain ja muun valtiosäännön sekä yleisen hallinto-oikeuden alalla samoin kuin yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen oikeudellista asemaa koskevissa suhteissa, kuten perhe- ja perintöoikeudessa, sopimusoikeudessa, kuluttajansuojassa, vahingonkorvausoikeudessa ja yhtiöoikeudessa. Oikeusministeriö valmistelee eduskunnalle annettavat lakiesitykset myös ulosotto-, konkurssi- ja velkajärjestelylainsäädännön sekä rikosoikeuden ja oikeudenkäyntimenettelyä koskevan lainsäädännön alalla.
Lainvalmisteluosaston tarkastustoimistossa tarkastetaan eri ministeriöissä valmistellut lakiehdotukset ja pääosa asetusehdotuksista. Lisäksi osasto pyrkii parantamaan lainvalmistelun laatua niin koko valtioneuvostossa kuin EU- ja muussa kansainvälisessä yhteistyössä. Kansainvälinen yhteistyö liittyy yhä kiinteämmin eri oikeusalojen säädösvalmisteluun. Lainvalmisteluosastoa johtaa Ylijohtaja Pekka Nurmi.
Kriminaalipoliittinen osasto
Oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston tehtävänä on kriminaalipolitiikan strateginen suunnittelu ja ohjaus sekä rikosoikeudellisen järjestelmän toimivuuden seuranta ja arviointi. Osasto vastaa myös rikoksentorjuntaan liittyvistä tehtävistä, kuten rikoksentorjuntastrategioiden kehittämisestä, kansallisen rikoksentorjuntaohjelman seuraamisesta, edistämisestä ja arvioimisesta sekä rikoksentorjunnan kansainvälisestä yhteistyöstä.
Tehtävänä on myös rangaistusten täytäntöönpanon, kriminaalihuollon ja vankeinhoidon strateginen ohjaus sekä rangaistusten täytäntöönpanoa koskevan lainsäädännön valmistelu. Vankeinhoitolaitoksen ja kriminaalihuoltolaitoksen käytännön toiminnan ohjauksesta vastaa Rikosseuraamusvirasto.
Osaston tehtävänä on myös rikosseuraamusalan strateginen ohjaus. Lisäksi osaston tehtäviin kuuluu syyttäjälaitosta koskeva resurssiohjaus sekä muut oikeusministeriössä käsiteltävät syyttäjälaitosta koskevat asiat. Kriminaalipoliittista osastoa johtaa Ylijohtaja Jarmo Littunen.
Osastoihin kuulumattomat yksiköt
Ministeriön osastoihin kuulumattomien yksiköiden tehtävät ja palvelut ovat ministeriön toimintojen tukemiseen keskittyneitä. Tästä huolimatta esimerkiksi talous- ja hallintoyksikkö ovat paljon muutakin kuin pelkästään tukitoiminto yksikköjä.
Hallintoyksikön (Haly) tehtäviin kuuluu mm. ministeriön hallinnon ja organisaation kehittäminen, vaaliasiat, armonanomusten esittely tasavallan presidentille sekä saamelais- ja kielilainsäädäntöasiat. Hallintoyksikön henkilöstövastuualue kehittää oikeusministeriön henkilöstötoimea ja sitä kautta pyrkii vaikuttamaan ministeriön houkuttelevuuteen valtion työpaikkana. Hallintoyksikön johtajana toimii hallintojohtaja Olli Muttilainen.
Talousyksikkö (Taly) huolehtii hallinnonalan talousarvion valmistelusta ja toteutumisen seurannasta, tulosohjausprosessista, toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelusta sekä seuranta- ja raportointimenettelystä. Yksikkö huolehtii myös tiliviraston maksuliikkeestä, kirjanpidosta ja muusta laskentatoimesta ja niiden kehittämisestä. Toimintaympäristön strategistuminen ja osastojen ja yksiköiden kanssa tehtävä yhteistyö ovat lisänneet kehittämis- ja suunnittelutyön osuutta talousyksikön tehtävistä. Talouksyksikön johtajana toimii talousjohtaja Harri Mäkinen.
Kansainvälinen yksikkö (KV) kuuluu suoraan oikeusministeriön kansliapäällikön alaisuuteen. Yksikön tehtävänä on avustaa ministeriä, kansliapäällikköä ja osastoja kansainvälisten asioiden hoidossa, huolehtia kansainvälisistä oikeusyhteistyöhankkeista sekä huolehtia ministeriön yhteisistä käännöspalveluista. Yksikön tehtävänä on myös seurata kansainvälisiä oikeusapusopimuksia sekä hoitaa niiden perusteella ministeriölle keskusviranomaisena kuuluvat tehtävät. Kansainvälistä yksikköä johtaa johtaja Matti Joutsen.
Tietohallintoyksikkö (THY) vastaa hallinnonalan tietohallinnon yleisistä linjoista, yhteisistä tietohallintohankkeista ja sille kuuluu mm. tietohallintostrategian valmistelu ja ylläpito. Lisäksi yksikkö vastaa hallinnonalan tietohallinnon yhteisten palvelujen kehittämisestä, tietotekniikan ostopalveluja koskevien puitesopimusten valmistelusta sekä tietotekniikkakeskuksen palvelujen laadun ja tehokkuuden seurannasta. Yksikköä johtaa tietohallintojohtaja Kari Kujanen.
Viestintäyksikkö (VY) vastaa oikeusministeriön ulkoisesta viestinnästä sekä sen kehittämisestä. Yksikkö osallistuu myös oikeusministeriön hallinnonalan ja sisäisen viestinnän kehittämiseen yhdessä hallintoyksikön tietopalvelun kanssa. Viestintäyksiköllä on päävastuu oikeusministeriön kotisivujen sisällöstä ja sen kehittämisestä. Se julkaisee myös neljä kertaa vuodessa ilmestyvää oikeushallinnon tiedotuslehteä nimeltä OHOI sekä tekee esitteitä kansalaisten kannalta keskeisistä asioista, mm. helpottamaan asiointia tuomioistuimissa ja oikeushallinnon virastoissa. Viestintäyksikköä johtaa viestintäjohtaja Eeva Vallisaari.
Sisäisen tarkastuksen yksikkö (STY) on erillinen suoraan kansliapäällikön alainen yksikkö, jonka tehtäväalueena on koko hallinnonalan sisäinen tarkastus. Se siis arvioi organisaatioyksiköiden sekä tehtäväkokonaisuuksien tehokkuutta, tuloksellisuutta, säädösten ja sisäisten sääntöjen noudattamista sekä toimintaa koskevan tietopohjan asianmukaisuutta. Yksikkö raportoi havannoistaan suoraan kansliapäällikölle. STY on oikeusministeriön yksiköistä pienin ja sitä johtaa tarkastuspäällikkö Riitta Laitinen.
Katso myös
Aiheesta muualla
