Suomen ylioppilaskuntien liitto

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry on Suomen suurin opiskelijoiden etu-, palvelu- ja kansalaisjärjestö, jonka jäsenyhteisöihin, ylioppilaskuntiin ja yhteen oppilaskuntaan, kuuluu yhteensä yli 140 000 yliopistojen perustutkinto- ja jatko-opiskelijaa.

SYL:n keskeisimmät tavoitteet ovat opiskelijoiden sosiaalisen aseman ja opiskelumahdollisuuksien parantaminen. SYL keskittyy toiminnassaan valtakunnalliseen lainsäädäntövaikuttamiseen.

SYL:n toiminnasta vastaa hallitus ja sillä on 10 palkattua toimihenkilöä. Hallituksen puheenjohtaja vuonna 2007 on Lasse Männistö. SYL:n ylin päättävä elin on vuosittain marraskuussa järjestettävä liittokokous, jossa jäsenyhteisöjen edustajat päättävät toimintasuunnitelmasta, talousarviosta, hallituksesta ja muista esille tulevista asioista. Liittokokousedustajia kukin jäsenyhteisö saa alkavaa tuhatta jäsentään kohden yhden.

SYL:n toimisto yhdessä Opiskelijoiden liikuntaliiton, Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto - SAMOK ry:n ja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs:n kanssa sijaitsee Helsingissä, osoitteessa Lapinrinne 2. Liitot muuttivat yhteisiin tiloihin 16. maaliskuuta 2007. SYL on jäsenenä eurooppalaisessa kansallisten korkeakouluopiskelijaliittojen yhteenliittymässä ESU:ssä, ESU-Europeans Students' Unionissa.

Historia

SYL:n perustivat vuonna 1921 Suomen Ylioppilaskunta (nykyään Helsingin yliopiston ylioppilaskunta) ja Åbo Akademis Studentkår opiskelijoiden tarpeesta osallistua järjestäytyneesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kansainväliseen opiskelijayhteistyöhön.

Vuonna 1927 Suomen ylioppilaskuntien liittoon liittyivät Turun yliopiston ylioppilaskunta, Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunta, Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunta ja Svenska Handelshögskolans Studentkår, minkä jälkeen järjestö edusti yhteensä 5515 ylioppilasta. Toiminta oli hyvinkin maanpuolustus- ja kansallishenkistä, mikä näkyi muun muassa ruotsinkielisten ylioppilaskuntien vetäytymisenä SYL:stä kieliriitojen seurauksena vuoteen 1941 asti.

Toisen maailmansodan jälkeen SYL:n toimintaan vaikuttivat hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen, poliittinen aktivoituminen 60-luvulla ja kestävän kehityksen esiinmarssi. 60–70-luvuilla yliopistojärjestelmän laajentuessa SYL sai useita uusia jäseniä uusista ylioppilaskunnista. 1990-luvulla opiskelijoiden opintososiaalinen asema heikkeni. Työssäkäynti lisääntyi, samoin vanhemmilta saatu tuki, samalla kun työmarkkina-asema heikentyi ammattikorkeakoulujärjestelmän syntymisen ja opiskelijamäärien kasvun seurauksena. Samalla opetusresursseja ei kuitenkaan kasvatettu.

Vuosina 1979–1984 SYL lanseerasi yhteisen – silloin pahvista tehdyn – opiskelijakortin, jolla sai yhteisiä alennuksia. SYL on osakkaana Oy Suomen Lyyra Ab:ssa, joka yhtenäistää ja laajentaa opiskelijan palveluita uuden Lyyra-opiskelijakortin myötä.

SYL:llä on 21 jäsenyhteisöä: Suomen kaikki 20 ylioppilaskuntaa sekä Snellman-korkeakoulun ylioppilaskunta ovat SYL:n jäseniä. SYL:ssä ovat toimineet muun muassa Jaakko Laajava, Georg Ehrnrooth, Tarja Halonen, Carl-Olaf Homén, Jaakko Ihamuotila, Jaakko Iloniemi, Ilkka Kanerva, Matti Louekoski, Rosa Meriläinen, Jorma Ollila, Sari Sarkomaa, Ulf Sundqvist ja Hannu Taanila.

Katso myös

• Lyyra (opiskelijakortti)
• Ylioppilaskunta
• Yliopisto

Aiheesta muualla

• Suomen ylioppilaskuntien liitto