Kianta, Suomussalmi ja Ämmänsaari
Kunta tunnettiin pitkään nimellä Kianta. Kirkonkylän ja Hulkonniemen
välisestä salmesta, Suomussalmesta tuli kunnan nimi jo 1800-luvulla.
Nykyisin Kiannasta puhuttaessa tarkoitetaan Kiannanniemeä tai Kiantajärveä, mutta esimerkiksi 1930-luvulle sijoittuvissa Kalle Päätalon romaaneissa suomussalmelaisista puhutaan 'kijantalaisina'.
Suomussalmen kirkonkylä oli talvisotaan asti kunnan keskus.
Kirkonkylän tuhouduttua joulukuussa 1939 täysin valtioneuvosto päätti siirtää kunnan hallinnon Ämmänsaareen järven länsirannalle. Sodan jälkeen 5-tien linjaus johti liikennevirrat järven länsipuolelle.
Kirkonkylä jälleenrakennettiin, mutta Ämmänsaari kasvoi 1950-60 luvuilla kirkonkylää suuremmaksi. Ämmänsaaren nimi muutettiin 2000-luvun alkupuolella Suomussalmeksi.
Esihistoriaa
Suomussalmen alueella on ollut säännöllistä asutusta jo esihistoriallisella ajalla. Eri puolilta nykyistä Suomussalmen kuntaa on tehty useita merkittäviä
arkeologisiann löytöjä, muun muassa
Hossa Somerjärven rantakalliossa oleva kalliomaalaus, Värikallio. Sen maalaukset ovat ajalta n. 2500 eaa
Asuttaminen
1323 solmitussa Pähkinäsaaren rauhassa Ruotsin ja Venäjän rajariidat päättyivät joksikin aikaa. Oulujärvin ympäristöineen jäi
Venäjä puolelle. Kainuun vesireitit toimivat varsinkin karjalaisten kulkureitteinä aina Ouluun ja
Tornioon saakka. 1500-luvulla
Ruotsi-Suomen silloinen kuningas
Kustaa Vaasa tuki savolaisten siirtymistä valtakunnan rajan yli Oulujärven ympäristöön.
Suomussalmella ei 1500-luvulla ollut vakituista asutusta. Ruotsin ja Venäjän välinen 25-vuotta kestänyt sota Pitkä viha (1570-1595)
tuhosi Kainuun sen aikaisen asutuksen lähes kokonaan. Paikasta toiseen siirtyviä talonpoikia eli kaskiviljelyllä Oulujärven ympäristössä, mutta nykyisen Suomussalmen suunnalla asuttaminen sai vauhtia vasta kun Ruotsin kuningas Kaarle IX lupasi v. 1598 kaikille Oulujärven ympäristöön siirtyville uudisasukkaille kuusi vuotta verovapautta. Myös rajalinja oli muuttunut Täyssinän rauhassa 1595 siten että Suomussalmi jäi Ruotsi-Suomen puolelle. V. 1605 suoritettu verotus kertoo Vuokkijärvellä olleen kolme taloa, Janne Tiikkajan sekä Matti ja Paavali Tapion talot. Asutus alkoi voimistua nopeasti. Vuonna 1676 oli Vuokissa jo 20 taloa ja Kiannalle taloja oli kirjattu 29. (Kiannalla käsitettiin laajalti järven ympäristö).
1600-luvulla koko Kainuu oli yhtä pitäjää. Myös maallinen valta oli tuohon aikaa kirkon hallussa ja ajan myötä näin laajan alueen valvominen kävi mahdottomaksi yhdelle kirkkoherralle. V. 1647
Oulujärven erämaapitäjä päätettiin jakaa kahteen osaan, Sotkamoon ja
Paltamoon. Lisäksi Pietari Brahe perusti Kajaanin kaupungin 1651 huolehtimaan maakunnan sivistyksellisistä, taloudellisista ja hallinnollisista tarpeista.
Nykyisen Suomussalmen alueet kuuluivat Paltamon seurakuntaan aina vuoteen 1786, jolloin Suomussalmesta tuli Hyrynsalmen kappeliseurakunta.
Vainolainen, halla ja taudit
Ilmastollisesti Suomussalmi kuuluu suurelta osin pohjoisboreaaliseen vyöhykkeeseen korkean maastonsa takia, kun samalla leveysasteella oleva Oulu on selvästi keskiboreaalisessa vyöhykkeessä. Tämä edesauttoi sitä että hallavuodet iskivät täällä kenties vieläkin
ankarammin kuin muualla.
1600-luvun asutusvaihe päättyi Suomussalmellakin nälkä- ja ruttovuosiin. v.
1695-
1697 tapahtuneet kadot ja niitä seuranneet kulkutaudit saivat aikaan tuhoisaa jälkeä. Myös vuonna
1712 Kainuuseen ehtinyt
Suuri Pohjan Sota lisäsi köyhyyttä ja puutetta. Vuonna
1723 Suomussalmen väkiluku oli suunnilleen 450 asukasta. Valtio auttoi kuitenkin uudisasutusta verohelpotuksin ja mm. vapautuksella sotaväenotosta. Väestö alkoikin nopeasti
lisääntyä 1700-luvulla. 1786 väestöön kirjattiin jo 1885 henkeä.
Ämmän ruukki ja nykyajan tehtaat
Ämmän ruukki 1845
oli vuosina
1841-
1878 seudun ensimmäinen suuri tehdas. Ruukki sijaitsi
Kiantajärvestä laskevassa Ämmäkoskessa nykyisen Ämmän voimalaitoksen lähellä.
Viime vuosikymmenien suurimpia työllistäjiä ovat olleet
Suomussalmen saha (myöhemmin Kajaani Oy:n saha), Ikihonka Oy,
Kiantama Oy, Evox-Rifa ja Ämmän Betoni. Tuoretta yrittäjyyttä
seudulla edustaa Tulikivi Oyj, joka jalostaa vuolukiveä.
Suomussalmen ja Raatteentien taistelut 1939-1940
Suomussalmi on tunnettu talvisodan taisteluistaan, joista Suomussalmen ja Hulkonniemen taistelut ajoittuivat vuoden 1939 joulukuuhun ja Raatteentien taistelu tammikuun 1940 alkuun. Talvisodan päämuistomerkki, Alvar Aallon suunnittelema Liekki, sijaitsee kirkonkylälle vievän tien varressa. Talvisotamuseo Raatteen Portti sijaitsee Raatteen tien risteyksessä. Aikoinaan Suomen suurin työmaa, Salpalinja, kulkee myös Suomussalmen läpi. Kunnan suurimman järven, Kiantajärvennn, Haukiperässä jykevistä kivistä tehdyt panssariesteet ja muun muassa Oraviselän rantaan rakennettu konekiväärikorsu juoksuhautoineen ovat Salpalinja linnoitteita.
Kyliä
Alajärvi, Ala-Vuokki,
Hossa, Jumaliskylä,
Juntusranta, Kaljuskylä, Kerälä, Kiannanniemi, Korpela,
Korvua, Kuivajärvi, Myllylahti,
Näljänkä, Näätälä,
Pesiökylä,
Pesiönlahti, Piispajärvi,
Pisto,
Pitämä,
Pyhäkylä,
Raate, Ruhtinansalmi, Siikaranta, Suomussalmen kirkonkylä, Vaaranniva, Yli-Vuokki.
Kuntakeskuksen virallinen nimi muutettiin muutettiin 1900-luvun lopussa Suomussalmeksi, mutta myös entinen nimi, Ämmänsaari, on edelleen epävirallisessa käytössä.
Tunnettuja paikkakuntalaisia
Menneitä ja nykyisiä kulttuuri- ynnä muita vaikuttajia
- Ilmari Kianto , kirjailija, kunniatohtori
- Louise (Isa) Asp , runoilija
- Domna Huovinen, runonlaulaja
- Onttoni Miihkali , kirjailija, opettaja
- Jaakko Keränen, professori, Ilmatieteen laitoksen johtaja 1931-1953
- Uolevi Kianto, opettaja, kirjailija
- Alvar Saukko, kunnanjohtaja 1960-70-luvuilla, kansanedustaja
- Martti Manner, opettaja, harrastelija-arkeologi
- Teodor Rinne, pankinjohtaja, pitäjäneuvos
- Esko Pihlava, rehtori
- Aku-Kimmo Ripatti , kirjailija, opettaja, läänintaiteilija
- Ossi-Ensio Korvuo, ekoviljelijä, sotamies Määtän roolihahmo Mollbergin Tuntemattomassa sotilaassa
- Jussi Huovinen, Vuokin kyläpäällikkö, runonlaulaja
- Alpo Räisänen, professori, kielentutkija
- Aarne J. Kyllönen, rovasti, Suomussalmen ja Kajaanin kirkkoherra
- Lippo Vester, kirjailija, opettaja, harrastaja-arkeologi
- Jalo Heikkinen, kirjailija, Kianto-tutkija, kulttuurisihteeri
- Risto Kormilainen, runoilija, nykyinen kirkkoherra
- Raija-Liisa Kianto, kirjailija
- Eero Schroderus, näyttelijä, näytelmäkirjailija
- Reijo Kela, tanssija-koreografi
- Osmo Tapio Räihälä, säveltäjä
- Jussi Raatevaara, taiteilija
- Matti Makkonen, tekstiviestin keksijä
Urheilijoita
Poliitikkoja ja muita näkyviä paikkakuntalaisia
Muuta tietoa
Suomussalmella on rakennettu pienoismalleja jo vuodesta 1999, mm. Kontiomäen aseman ja Oulunjärven alueen pienoismallit, jotka sijaitsevat Kontiomäen Shellin pienoismallinäyttelyssä, sekä Syvänniemen rullatehdas Kuopioon. Myös Raatteen portissa sijaitseva Raatteentien taistelun pienoismalli on valmistettu Suomussalmella. Pienoismallit on valmistettu erinäisten työllistämishankkeiden aikana, uusin hanke on Vaihtoehtona työ- projekti (2006-2009), joka työllistää pitkäaikaistyöttömiä.
Suomussalmella on laajempi pienoismallinäyttely, joka sijaitsee Alajärven koululla. Tällä hetkellä pienoismallinäyttelyssä voi ihailla muun muassa Suomussalmen kirkonkylän (1939) ja Ämmän ruukin (1850-1920), Ämmäkosken rannalla
sijainneen järvirautatehtaan, pienoismalleja.
Valmistettuja pienoismalleja ja sijoituspaikat
- Raatteentien taistelu, Raatteen portti
- Kontiomäen asema, Kontiomäen Shell
- Röllimaa, Paljakka-talo
- Oulunjärven alue, Kontiomäen Shell
- Eino Leino- talo, Kontiomäen Shell
- Suomussalmen kirkonkylä, Alajärven koulu
- Ämmänruukki, Alajärven koulu
- Metelinniemen golf-kenttä, Kontiomäen Shell
- Taivaan Pankko, Kontiomäen Shell
- Hepoköngäs, Paljakka-talo
- Syvänniemen rullatehdas, Syvänniemi
- Ukkohalla, Paljakka-talo
- Syvänniemen rullatehdas, Syvänniemi
Aiheesta muualla
Suomussalmi
Suomussalmi
Suomussalmi
|
www-nimi = www.suomussalmi.fi |
huomautus = |
}}
Suomussalmi on pinta-alaltaan Suomen viidenneksi suurin kunta, ja se sijaitsee Kainuun maakunnassa, Oulun läänissä. Kunta on perustettu vuonna 1867. Suomussalmessa asuu 9 653 ihmistä ja sen pinta-ala on 5 879 km² josta 602 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 1,8 asukasta/km². Kunta tunnettiin 1800-luvulle asti nimellä
Kianta.)
