Eukleidesin Alkeet-teoksessa suora (tai tässä suora viiva) määritellään seuraavasti:
- Viiva on pituudeton leveys.
- Viivan äärirajat ovat pisteitä.
- Suora viiva on viiva, joka lepää tasaisesti pisteillään.
Suora määritelläänkin nykyään siten, että seuraavat aksioomat ovat voimassa:
1. Tasossa on olemassa osajoukkoja, joita kutsutaan suoriksi.
2. Jokaista kahta eri pistettä A ja B kohti on olemassa yksi ja vain yksi suora l jolla ja
3. Jokaisella suoralla on ainakin kaksi pistettä. Tasossa on ainakin kolme pistettä, jotka eivät ole samalla suoralla.
4. Suorille on määritelty relaatio välissä: Jos piste C on pisteiden A ja B välissä, niin A, B ja C ovat suoran eri pisteitä. Tällöin C on myös pisteiden B ja A välissä.
5. Jos A ja B ovat eri pisteitä, niin suoralla AB on piste C siten että B on A:n ja C:n välissä.
6. (Paschin aksiooma) Olkoon piste C suoran AB ulkopuolella. Olkoon a suora ja , , . Jos a leikkaa janan AB, niin se leikkaa ainakin toisen janoista AC ja BC.
Usein koulumatematiikassakin käytetään kaksiulotteisen reaaliavaruuden R² ensimmäisen asteen yhden muuttujatan funktio kuvaamaan suoraa. Tällöin nimetään reaaliakseleita muuttujilla x ja y, ja annetaan y x:n funktiona, kuten vaikkapa
- , jossa .
Vektorimuoto
Suora voidaan määritellä myös vektorien avulla:
- Olkoot x ja y kolmiulotteisen reaaliavaruuden R3 pisteitä.
- Pisteitä x ja y vastaavat paikkavektorit ovat
x_1\\ x_2\\ x_3\\\end{pmatrix} ja\ {y} = \begin{pmatrix}
y_1\\ y_2\\ y_3\\\end{pmatrix}
- , missä x1, x2 ja x3 sekä y1, y2 ja y3 ovat pisteiden x ja y koordinaatit.
y_1-x_1\\ y_2-x_2\\ y_3-x_3\\\end{pmatrix}
Suoran l pisteille S saadaan yhtälö {S l | S = x + ts}, missä t on reaaliluku. Huomaa, että kun t = 0, saadaan piste x ja kun t = 1, saadaan piste y.