Sanaa käytetään myös laajassa mielessä minkä tahansa taiteen herättämistä fantastisista, oudoista tai kauhistuttavista mielikuvista. Sanaa käytti ensimmäisen kerran Apollinaire 1917 erityisesti Marc Chagallin teoksista.
Vaikka surrealismi syntyi yhteisen manifestin puitteissa ja noudatti melko pitkälle samoja periaatteita, ryhmä ei ollut kovinkaan yhtenäinen. Surrealistisia maalauksia on kahdenlaisia. Toinen niistä on 'käsin maalattuja uniesineitä' (Salvador Dalín kuvaus), kuten Giorgio de Chiricoinn arvoitukselliset maalaukset tai Salvador Dalin valuvat kellot. Toinen esiintyy teknisesti innovatiivisina teoksina, kuten Max Ernst frottage-työt. Liike oli huipussaan 1930 -luvulla, jolloin surrealistisia ryhmiä syntyi Yhdysvalloissa, Pohjoismaissassassa ja Japani.
Kuvataiteen ohella tunnetuimpia surrealistisia teoksia ovat surrealistiset kirjalliset tuotokset, romaanit ja etenkin runot, jotka usein on kirjoitettu automaatiokirjoitusta hyväksi käyttäen. Myös surrealistisia elokuvia on tehty, kuuluisimpana niistä Luis Buñuelin Andalusialainen koira (Un chien andalou (1929)).
Suomessa Otto Mäkilä perusti surrealistisen koulukunnan Turussa 1930 -luvulla. Juhani Linnovaara, Veijo Hukka tai Seppo Similä ovat esimerkkejä kotimaisista surrealisteista.
Suomessa surrealismia ovat tutkineet mm. Väinö Kirstinä ja Timo Kaitaro.

