Stjepan Dushanin valtio keskiajalla
Serbit saapuivat Balkanin niemimaalle keskiajan alussa 600-luvulla, perustivat ruhtinaskunnista yhtenäisen valtion vuonna 1169 ja kuningaskunnan vuonna 1217. Serbiasta tuli pian melko kehittynyt ja vauras valtio, joka valtasi nopeasti vuoden 1300 paikkeilla suuren alueen. Stjepan Dushanllein 1331-1355 aikana Serbia oli suurimmillaan ja hänen valtakuntansa oli Balkanin mahtavin. Pohjoisessa suuri serbivaltio ulottui Tonava, muissa suunnissa Aigeian- ja Joonianmereen. Valtio ulottui Serbiasta Makedoniaan, Albaniaanan sekä Pohjois-Kreikka. Pääkaupunkina oli Ohrid nykyisessä Makedoniassa.
Kun Stjepan Dushan yritti valloittaa turkkilaisten ympäröimää Bysantin pääkaupunkia Konstantinopolia, valloitus kääntyi tappioksi. Melko pian Dushanin kuoleman jälkeen turkkilaiset alkoivat hyökkäillä Serbiaan, jonka viimeinen osa vallattiin vuonna 1459. Ajatus suuresta Serbiasta jäi elämään pulpahtaakseen pintaan 1800-luvulla. Suur-Serbia-aatteessa Kosovo oli Serbian ydin, jossa käytiin 'sankarilllinen ' Kosovo Poljen taistelu. Se tosin päättyi serbien häviöön turkkilaisille 1300-luvun lopulla.
Ilija Garashanin
Vuonna 1844 Turkin hallinnassa olevan itsehallintoalueen Serbian sisäministeri Ilija Garashanin laati luonnoksen Jugoslaviaasta, jota serbit johtaisivat. Muut kansat serbialaistettaisiin. Valtio perustettaisiin Itävalta ja Venäjää vastaan Turkinanan heiketessä. Tämän luonnoksen mukaan Suur-Serbia ulottuisi Stjepan Dushanin keskiaikaisen valtakunnan alueelta Vojvodinaan ja Kroatiaan sekä Bosnia-Hertsegovina, Makedoniaan, Kosovoon, Kroatiaan ja myös osaan Romaniasta, Bulgariastasta ja Unkari. Tämä suunnitelma julkaistiin vuonna 1897.
Serbian havittelema Suur-Serbia 1990-luvun alussa
Suur-Serbia-aatetta kannattivat entisessä Jugoslaviassa eniten serbien äärikansallismieliset poliitikot kuten Vojislav Šešelj sekä Vuk Drasković. Slobodan Milošević kannatti suurta Serbiaa silloin kun asia näytti olevan myötätuulessa. Miloševićin mottoja olivat mm. 'Kaikki serbit samassa valtiossa' ja 'Vain yhtenäisyys pelastaa serbit'. Hänen johtamassaan Serbiassa historiaa kirjoitettiin uudestaan tukemaan serbien vaatimuksia suuriin alueisiin. Serbit aikoivat Suur-Serbiaan Serbian lisäksi Montenegron, Makedonian, Bosnia-Hertsegovinan, Kosovon ja Vojvodinan. Kroatiasta aiottiin vallata 45% linjan Virovitica-Karlovac-Ogulin-Karlobag eteläpuolelta. Serbian armeija ei kuitenkaan kyennyt lyömään muita kansoja, ja Suur-Serbia jäi haaveeksi. Lopulta pitkittyneet Kroatian ja Bosnian sodat muuttuivat rasitteeksi Serbialle, joka halusi niistä eroon viimeistään vuoden 1994 jälkeen.
Katso myös
Aiheesta muualla
Großserbien
Stor-Serbia
|
Tietoja 
. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License 