Svante Pääbo

Professori Svante Pääbo (s. 1955, Tukholmaan) on ruotsalainen evoluutiogenetiikka erikoistunut biologi. Pääbo sai tohtorinarvon Uppsalan yliopistolta 1986. Pääbo on toiminut vuodesta 1997 Max Planck -instituutin genetiikan osaston johtajana Leipzigissä Saksassa. Hänelle myönnettiin 1992 Gottfried Wilhelm Leibniz -palkinto, joka on Saksassa arvostetuimpia tutkimustyöstä myönnettyjä palkintoja. Pääbo tunnetaan myös paleogenetiikannn alan perustajana. Paleontologia ja genetiikan yhdistävä ala tutkii mm. varhaisia ihmisiä ja muinaisia ihmispopulaatioita.

Time-lehti valitsi Pääbon 2007 sadan vaikutusvaltaisimman ihmisen listalle.

Pääbon tunnetuimpia löytöjä

Pääbo nousi ensimmäistä kertaa 1985 julkisuuteen, kun hänen onnistui eristää 2400 vuotta vanhasta muumiosta DNA:ta, jota voidaan käyttää molekyyliarkeologisiin tutkimuksiin. Pääbon johtama osasto julkisti elokuussa 2002 löytäneensä puhekykyyn vaikuttavan FOXP2-kieligeenin, jonka puute tai vahingoittuneisuus aiheuttaa ihmisillä kielellisiä ongelmia.

Max Planck -instituutin tutkijat Pääbon johdolla julkistivat 2006 aikeensa sekvenssoida neandertalinihmisen koko genomin. He onnistuivat eristämään DNA:ta yli 30 000 vuotta vanhoista neandertalinihmisen jäänteistä.

Aiheesta muualla

• Pääbon kotisivu
• Time-lehden artikkeli Pääbosta