Runoudessa symbolismin esikuvana oli Charles Baudelairen kokoelma Pahan kukkia (Les Fleurs du Mal) ja tunnettuja edustajia muun muassa Stéphane Mallarmé, Paul Verlaine ja Arthur Rimbaud. Kuvataiteessa symbolismi jatkoi romantiikan 'tummempaa' traditiota, mutta oli kurinalaisempaa ja harkitumpaa kuin kiihkeä ja kapinallinen romantiikka.
Symbolismin varsinainen kuvataiteellinen vastine kirjalliselle symbolismille oli lähtöisin Paul Gauguinilta, jonka mukaan vaistonvaraisesti koettu idea tai elämys tuli voida esittää taiteellisin vastinein. Viiva ja väri eivät enää perustuneet luonnonhavaintoon, vaan niillä vihjattiin ensisijaisesti omiin mielikuviin ja mielentiloihin. Gauguinin seuraajat kehittivät symbolistisen taiteen teoriaa ja ilmaisutapoja edelleen. Suosittiin pelkistävää ilmaisua ja pintaa korostavaa tyylittelyä, jotta idealistisuus ja yksinkertainen, koristeellinen suuruus nousisivat esille. Ajatuksessa taideteoksen koristeellisesta luonteesta piili alkuaskel seuraavan vuosisadan abstraktille taiteelle.
Venäjän symbolismi
Venäjän symbolismi oli yksi eurooppalaisen symbolismin merkittävistä haaroista, joka ajoittui Venäjän kulttuurin Hopeakaudelle 1890–1917, pääosin ennen modernismin nousua mutta osittain sen kanssa päällekkäin. Venäjän symbolismi tunnetaan erityisesti tuon ajan runoilijoiden teoksista, mutta se näkyi kaikilla taiteenaloilla.Katso myös
