Yleistä
Syytinkisopimuksella myyjälle tai myyjille määritetään yleensä heidän elinikänsä kestävä asumisoikeus jollakin osaa kiinteistöä. Syytinki voi olla myös määräaikainen, ja siihen saattaa liittyä myös muita suoritteita, esimerkiksi asunnon sähkö ja lämpö, ruokailuja tai palveluita.
[Pietilä 2004]
Syytinki on ollut maatalouden perinteinenmuotomuoto eläke. Sopimalla syytingistä luopuja on osaltaan voinut rahoittaa tilakauppaa esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteessa. Toisaalta hän on samalla varmistanut itselleen asumisturvan ja ehkä elannonkin vanhuudenpäivien varalle. Perinteisessä maatalousyhteisössä vanhemmat ovat jääneet syytingin turvin tilalle asumaan ja työskentelemään.
Syytinkijärjestelmä eri maissa
Suomessa syytinkijärjestelmä on ollut kehittynein Länsi-Suomen peltossaviljelyalueilla mutta lähes tuntematon
Savo ja Etelä-Karjalassa, eli vanhoilla kaskiviljelyalueilla. Syytingin käyttö ja ehdot poikkesivat alueittain, ja syytingin käyttö saattoi olla jopa rituaalinomaista. Vielä 1970-luvun loppupuoliskolla 60–80 prosenttiin sukupolvenvaihdoskaupoista liittyi syytinkiehto, ja syytinkia käytetään yhä nykyisinkin maaseudun sukupolvenvaihdostilanteissa.
Syytinki on ollut laajalti käytössä myös muissa
Pohjoismaissa. Saksalaisilla talonpojilla oli myös vastaava järjestely,
der Altenteil.
Lähteet