Tšukotka

Maantiede

Tšukotkan keskiosa, Anadyrin ja sen sivujokien ympärillä, on alankoa. Muut osat ovat pääasiassa vuoristoista tundraa. Piirikunnan kaakkoisosaa hallitsevat Korjakvuoret ja pohjoisessa kohoavat Anadyrvuoret, joiden korkein kohta on 1843 metriä. Lisäksi alueen länsiosassa on Kolymavuoret, joiden korkein kohta Tšukotkan alueella on 1853 metriä.

Piirikunnan alueella virtaa monia jokia. Näistä merkittävin on Beringinmereen laskeva Anadyr (1 145 km) lisäjokineen maan keskiosassa. Alueen länsiosassa virtaavat puolestaan Sahan puolella olevan Kolyman itäiset sivujoet: Omolon, Oloi ja Bolšoi. Lisäksi alueen kaakkois- ja pohjoisosissa on useita pienempiä jokia. Alueella sataa varsin vähän. Vuotuinen sademäärä on pohjois- ja koillisosassa alle 125 mm ja eteläosassa 125–250 mm. Tšuktšia on pääasiassa tundraa. Vain Anadyrin laaksossa ja alueen lounaisosassa on lehtikuusta ja sembramäntyä kasvavaa havumetsää.

Väestö

Tšukotkan asukasluku on 50 707 (2005). Piirikunnan väkiluku on vähentynyt rajusti Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, muuttamisen tultua vapaammaksi.

Asukasluvun kehitys:

140 000 (1989)
72 000 (2000)
53 000 (2002)
50 707 (2005).

Vuonna 2002 väestöstä oli venäläisiä 51,9 prosenttia, ukrainalaisia 9,2 prosenttia, tšuktšeja 23,5 prosenttia, eskimoita 2,85 prosenttia, eveenejä 2,6 prosenttia, tšuvantseja 1,77 prosenttia.

Piirikunnan väkiluvun vähentyminen on näkynyt myös kansallisuusjakaumassa, sillä pois muuttaneet ovat olleet pääasiassa slaavilaisia. Vielä vuonna 1989 väestöstä oli venäläisiä 66,1 prosenttia, ukrainalaisia 16,8 prosenttia ja pohjoisia alkuperäiskansoja 9,8 prosenttia (tšuktšeja 7,3 prosenttia, eskimoita 0,9 prosenttia, eveenejä) sekä valkovenäläisiä 1,9 prosenttia.

Talous

Alueella harjoitetaan kaivostoimintaa, joka tuottaa kivihiiltä ja kultaa. Lisäksi tuotetaan maakaasua. Alueella sijaitsee myös Bilibinon ydinvoimala. Kaivostoiminnan ohella tärkeitä ovat myös perinteiset elinkeinot, kuten poronhoito (0,5 miljoonaa poroa), kalastus ja metsästys (mm. mursuja ja hylkeitä). Lisäksi harjoitetaan turkistarhausta ja karjanhoito sekä elintarviketeollisuutta.

Piirikunnassa ei ole rautateitä ja maanteitäkin hyvin vähän. Merisatamista tärkeimmät ovat Pevek, Providenija, Anadyr, Egvekinot ja Beringovski.

Hallinto

Piirikunta on jaettu 8 piiriin ja alueella on 3 kaupunkia. Tšukotkan kuvernööri on Roman Abramovitš ja piirikunnalla on myös oma Duuma (paikallishallinnon elin). Tšukotkan piirit ovat

Anadyrin piiri
Beringovskin piiri
Bilibinon piiri
Iultinin piiri
Providenijan piiri
Šmidtin piiri
Tšaunin piiri
Tšukotkan piiri.

Historia

Neuvostoliitto teki Tšukotkassa ydinkokeita 1950- ja 1960-luvuilla. Kokeet ovat aiheuttaneet väestölle syöpää. Neuvostoliitossa Tšukotka kuului Magadanin alueeseen, mutta Tšukotka julistautui eronneeksi Magadanista vuonna 1991. Venäjä hyväksyi tämän irtautumisen 1993.