Tähdistön tähdillä ei välttämättä tarvitse olla mitään muuta yhteyttä kuin se, että ne sijaitsevat Maasta katsottuna samalla alueella taivaalla. Tähdistön eri tähdet saattavat olla hyvinkin kaukana toisistaan avaruudessa, sillä Maahan näkyy yhtä hyvin kirkas kaukana oleva tähti kuin himmeämpi lähitähti. Poikkeuksena ovat Ison karhun tähdistössä sijaitsevan Otavan tähtikuvion viisi keskimmäistä tähteä, jotka kuuluvat Iso karhun liikkuvaan joukkoon. Monet tähdistöt on nimetty jo muinaisina aikoina, mikä näkyy myös niiden nimistä.
Tähtien ryhmittely tähdistöiksi ei aikojen saatossa ole ollut mitenkään täsmällisesti määrättyä, vaan eri kulttuureissa on ollut erilaisia joukkoja tähdistöjä. Kuitenkin selvimmät kuviot kuten Orion ja Skorpioni esiintyvät samankaltaisina useimmissa kulttuureissa.
Tähtikuvio muodostuu tähdistön kirkkaimmista tähdistä. Nämä on yleensä yhdistetty tähtikartoissa yhdysviivoilla.
Asterismi on tähtien ryhmä, jossa on yhdistetty eri tähdistön tähtiä tai tähdistön osa erotettu omaksi ryhmäkseen. Tunnettuja asterismeja ovat Otava, Orionin vyö, Pegasus-neliö ja Kesäkolmio. Tähdistöt muuttuvat kymmenien-, satojen tuhansien vuosien kuluessa tähtien liikkuessa Auringon ohi. Esim. Otavan tähtikuvio hajoaa aikojen saatossa.
Tähdistöt näkyvät eri tavoin eri leveysasteilla ja eri vuodenaikoina sekä vuorokaudenaikoina. Leveyaste määrää, miten paljon tähtiä voi ylipäätään näkyä. Suomessa ei näy esim. Etelän risti. Orion näkyy Suomessa talvi-iltaisin etelässä. Otava on toisinaan matalalla, toisinaan taivaanlaella eli zeniitissä.
Nykyiset tähdistöt (88 kappaletta) on standardoitu vuonna 1928 ja niille on annettu tarkat rajat.