Maailma
Tähtien sodan universumin tapahtumat käytiin elokuvien alkutekstien mukaan 'kauan sitten, kaukaisessa galaksissa'. Galaksia hallitsi uuden trilogian aikoihin Galaktinen tasavalta. Pimeään uhkaan mennessä tasavallasta oli kuitenkin tullut vanha ja korruptoitunut. Kloonisodaten käynnistyvät separatisti ja tasavallan välillä. Sodassa on mukana myös Kauppaliitto. Sithin kostossa tasavalta muuttuu Galaktiseksi imperiumiksi. Toisin kuin Vanhaa tasavaltaa, Imperiumia hallittiin pelolla ja väkivallalla. Alkuperäinen trilogia (osat IV–VI) kertoo sisällissodasta, jossa Imperiumi ja sitä vastustava Kapinaliitton taistelevat galaksi kohtalosta.
Yksi tärkeimmistä elementeistä Tähtien sodan universumissa on Voima (englanniksi The Force), mystinen galaksia ylläpitävä energiakenttä. Voimalla on hyvyyttä edustava valoisa puoli ja pahuutta edustava pimeä puoli. Valoisaa puolta käyttävät jedit ja pimeää puolta sithit sekä 'pimeät jedit'. Valoisa puoli vaatii käyttäjältään myötätuntoa ja rohkeutta. Jedit eivät saa rakastaa yksilöidysti sillä kiintymys ja omistaminen on kiellettyä. Menetyksen pelko johtaa pimeälle puolelle. Sithin kostossa Yoda sanoo Anakinille että mustasukkaisuus on ahneuden varjo. Kloonien hyökkäyksessä Padmé sanoo luullensa etteivät jedit saa rakastaa. Anakin vastaa että myötätyntö on jedin elämän peruspilari ja tulkitsee sen ehdottomaksi rakkaudeksi. Anakin toteaa että jedejä oikeastaan kannustetaan rakastamaan. Voiman valoista puolta voi käyttää vain puolustamiseen, ei koskaan hyökkäykseen. Pimeälle puolelle johtavat pelko, suuttumus, viha ja aggressiivisuus. Pimeän uhassa Yoda sanoo: 'Fear leads to anger, anger leads to hate, hatred leads to... suffering.' Pimeä puoli on paljon houkuttelevampi ja nopeampi kuin valon muttei vahvempi. Lopulta se turmelee mielen ja ruumiin. Voiman avulla jedit ja sithit voivat esimerkiksi lukea ajatuksia, siirtää esineitä ajatuksen voimalla, hyppiä jopa kymmenien metrien loikkia sekä ennustaa tulevaisuutta.
Elokuvat
Tähtien sota (Tähtien sota: Episodi IV – Uusi toivo)
Ensimmäinen Tähtien sota -elokuva oli , jonka uusi nimi on Tähtien sota: Episodi IV – Uusi toivo. George Lucasin, joka lopulta myös ohjasi elokuvan, oli aluksi tarkoitus tehdä tieteiselokuva Alex Raymondin luomasta sarjakuvasankari Flash Gordonista, mutta hän ei saanut lisenssiä. Niinpä Lucas päätti tehdä oman tieteiselokuvansa. Elokuvan käsikirjoittaminen alkoi vuonna 1974. Ensimmäinen käsikirjoitusversio oli nimeltään Adventures of Luke Starkiller. Elokuva sijoittui 3900-luvulle ja kertoi kenraali Luke Starkillerin seikkailuista. Lucas kuitenkin huomasi, että elokuvassa oli liian paljon tapahtumia, ja hän lyhensi sen kolmasosaan.
Aluksi Lucasilla oli vaikeuksia saada elokuvalleen rahoitusta. Monet elokuvayhtiöt uskoivat, että Tähtien sota ei menestyisi. Lopulta hän onnistui saamaan 20th Century Fox -studiolta luvan ja rahoituksen tehdä elokuva. Tähtien sota julkaistiin elokuvateattereissa 25. toukokuuta 1977. Lucas oli vaimonsa kanssa San Franciscossa ravintolassa, kun hän näki pitkän jonon elokuvateatterin edessä. Hän meni kysymään ihmisiltä, mitä elokuvaa he olivat menossa katsomaan. Hänelle vastattiin, että he jonottivat, jotta pääsisivät näkemään Tähtien sodan.
Tähtien sodasta tuli yksi maailman menestyneimmistä ja kuuluisimmista elokuvista. Elokuvassa oli aikanaan näyttävät erikoistehosteet, jotka oli suunnitellut John Dykstra ja Lucasin tarkoitusta varten perustama tehosteyhtiö Industrial Light and Magic (ILM). Tähtien sota voitti seitsemän Oscar-palkintoa mm. erikoistehosteistaan, musiikistaan ja puvustuksestaan. Se oli ehdolla myös parhaan elokuvan ja parhaan ohjauksen sarjoissa.
Imperiumin vastaisku (Tähtien sota: Episodi V – Imperiumin vastaisku)
, uudelta nimeltään Tähtien sota: Episodi V – Imperiumin vastaisku, ilmestyi vuonna 1980. Monet fanit pitävät sitä parhaimpana Tähtien sota -elokuvana. Se oli vähemmän toiminnallinen kuin Tähtien sota, mutta myös teemoiltaan synkempi ja kypsempi. Elokuva voitti neljä Oscaria. Elokuva muistetaan erityisesti Yodan ensiesiintymisestä.
Elokuvan ohjasi Irvin Kershner.
Jedin paluu (Tähtien sota: Episodi VI – Jedin paluu)
, uudelta nimeltään Tähtien sota: Episodi VI – Jedin paluu, ilmestyi vuonna 1983. Elokuvan nimeksi piti alun perin tulla Revenge of the Jedi eli Jedin kosto. Se vaihdettiin Jedin paluuksi, sillä kostaminen ei Lucasin mukaan kuulu jedien maailmankatsomukseen. Nykyisen selityksen mukaan elokuva nimettiin aluksi Revenge of the Jediksi, jotta voitaisiin tunnistaa myöhemmin ilmestyvät elokuvaan pohjautuvat piraattituotteet. Jedin paluu menestyi ja sai kolme Oscaria, mutta katsojat ovat haukkuneet elokuvaa suurimmaksi osaksi siinä esiintyneiden ewokien vuoksi. Elokuvan on myös sanottu toistavan liiaksi Uuden toivon juonta ja aineksia.
Elokuvan ohjasi Richard Marquand.
Tähtien sota: Episodi I – Pimeä uhka
Vuonna 1994 Lucas sanoi yhdysvaltalaisessa televisio-ohjelmassa tekevänsä uuden Tähtien sota -elokuvan. Se sijoittuisi aikaan ennen alkuperäistä trilogiaa (Uusi toivo, Imperiumin vastaisku ja Jedin paluu). Jo Imperiumin vastaiskun ilmestyessä sen ja myös alkuperäisen elokuvan alkuun oli lisätty episodin numero. Jo 1980-luvun alusta saakka oli siis osattu aavistella, että Lucas joskus kertoisi tarinan alun.
Vuonna 1999 ilmestyi Tähtien sodan osa I, . Sen saamasta kiinnostuksesta kertoo, että arviolta noin 2,2 miljoona amerikkalaista jäi pois töistä ja koulusta nähdäkseen sen heti kun mahdollista. Siitä tuli maailman suurimmat lipputulot ensi-illassa tuottanut elokuva, kunnes supersankarielokuva Spider-Man – Hämähäkkimies rikkoi tämän ennätyksen vuonna 2002.
Pimeän uhan, kuten sen jatko-osat, ohjasi sarjan luoja George Lucas.
Tähtien sota: Episodi II – Kloonien hyökkäys
Vuonna 2002 ilmestyi elokuvasarjan viides – tarinan aikajärjestyksessä toinen – osa, joka sai nimen . Sen vastaanotto oli parempi kuin edellisen osan, vaikka moni kritisoi Anakin Skywalkerin ja Padmé Amidala rakkaustarinan kömpelyyttä.
Tähtien sota: Episodi III – Sithin kosto
Uusin ja luultavasti viimeinen Star Wars -elokuva, joka julkistettiin Cannesin elokuvajuhlilla 15. toukokuuta 2005 (kilpailun ulkopuolella) ja tuli elokuvateattereihin
19. toukokuuta 2005, on nimeltään
. Lucas itse oli etukäteen kertonut, että elokuva olisi paljon synkempi ja väkivaltaisempi kuin edeltäjänsä. Ensimmäiset arviot kiittivät – ja myös haukkuivat – toimintakohtausten tietokonetehosteita, mutta moittivat draaman puutetta ja dialogin kömpelyyttä. Elokuva on kuitenkin kerännyt arvostustakin ja sitä on jopa kehuttu parhaaksi saagan osista. Monien mielestä
Sithin kosto nosti elokuvat takaisin alkuperäisen trilogian korkealle tasolle.
Yhdeksän elokuvan myytti
Ensimmäisen Tähtien sota -elokuvan suosion rohkaisemana Lucas päätti jatkaa sarjaa alkuperäisestä käsikirjoituksesta yli jääneellä materiaalilla. Hän kuitenkin suunnitteli tekevänsä näille kolmelle ensimmäiselle elokuvalle kolme jatko-osaa ja niille vielä kolme jatko-osaa. Näin syntyi käsitys yhdeksästä elokuvasta. Jedin paluuseen mennessä Lucas typisti tarinaa ja Luke Skywalker kohtasi keisari Palpatinen jo kuudennen osan lopussa. Osia seitsemästä yhdeksään ei siis ole olemassa eikä niitä todennäköisesti tulla tekemäänkään. Liikkeellä on edelleen huhuja, joiden mukaan Lucas suunnittelisi vielä kolmea uutta elokuvaa, mutta Lucasfilm Ltd on kieltänyt tämän tiedon. Myös Lucas itse on monta kertaa vakuuttanut, ettei elokuvia tehdä kuutta enempää.
Tällä hetkellä Lucasfilm työstää kuitenkin kahta uutta televisiosarjaa; animaatiota ja näyteltyä. Tämän hetken arvioiden mukaan sarjat voitaisiin nähdä televisiossa vuonna 2009. Kaikki kuusi elokuvaa on myös tarkoitus julkaista uusina 3D-versioina, mahdollisesti alkuperäisen elokuvan 30-vuotisjuhlien kunniaksi 2007.
Tähtien sota -elokuvat numerojärjestyksessä
| Elokuvat (numerojärjestyksessä)
|
| Suomenkielinen nimi
| Englanninkielinen nimi
| Vuosi
|
|
| Star Wars: Episode I – The Phantom Menace
| 1999
|
|
| Star Wars: Episode II – Attack of the Clones
| 2002
|
|
| Star Wars: Episode III – Revenge of the Sith
| 2005
|
|
| Star Wars: Episode IV – A New Hope
| 1977
|
|
| Star Wars: Episode V – The Empire Strikes Back
| 1980
|
|
| Star Wars: Episode VI – Return of the Jedi
| 1983
|
Tähtien sota -elokuvien ja -sarjojen aikajana
- 32 BBY – : 19. toukokuuta 1999
- 22 BBY – : 16. toukokuuta 2002
- 22–19 BBY – Kloonisota: 7. marraskuuta 2003
- 19 BBY – : 19. toukokuuta 2005
- 19 BBY – 0 BBY: Tähtien sota (televisiosarja): 2008 -
- 15 BBY – Droidit: R2-D2:n ja C-3PO:n seikkailut: 7. syyskuuta 1985 – 7. kesäkuuta 1986
- 1.5 BBY – Eevokit: 7. syyskuuta 1985
- 0 BBY – : 25. toukokuuta 1977
- 1 ABY – The Star Wars Holiday Special: 17. marraskuuta 1978
- 3 ABY – : 21. toukokuuta 1980
- 3.5 ABY – Eevokkien taistelu: 25. marraskuuta 1984
- 3.5 ABY – : 24. marraskuuta 1985
- 4 ABY – : 25. toukokuuta 1983
- 5 ABY – Star Tours: 9. tammikuuta 1987
Ajat ilmaistu vuosina ennen ja jälkeen Yavinin taistelun. Yavinin taistelussa Luke Skywalker ja muut kapinalliset tuhoavat ensimmäisen Kuolontähden. BBY =
Before Battle of Yavin, Ennen Yavinin taistelua. ABY =
After Battle of Yavin, Yavinin taistelun jälkeen.
Muut elokuvat ja televisiosarjat
The Star Wars Holiday Special
Vuonna 1978 Yhdysvalloissa CBSin-televisiokanava esitti The Star Wars Holiday Special, jonka ohjasivat David Acomba ja Steve Binder. Ohjelman käsikirjoittivat George Lucasin tarinan pohjalta Pat Proft, Leonard Ripps, Bruce Vilanch ja Rod Warren. The Star Wars Holiday Special sisälsi 1970-luvun laulajien ja näyttelijöiden, kuten Diahann Carrollin ja Harvey Kormanin, esiintymisiä ja laulunumeroita. Mukana oli myös piirroselokuva, jossa nähtiin ensi kertaa palkkionmetsästäjä Boba Fett - varsinaisesti vasta Imperiumin vastaiskussa esiintynyt hahmo.
Monet Tähtien sota -fanit eivät lainkaan pidä Star Wars Holiday Specialista. George Lucas itse on sanonut, että tuhoaisi sen jokaisen kopion, jos asia olisi hänen vallassaan. Holiday Specialia ei ole koskaan julkaistu virallisesti videolla tai DVD:llä, eikä näin luultavasti tule tapahtumaankaan.
Ewoks-elokuvat
Vuonna 1984 ilmestyi Jedin paluussa esiintyneiden ewokien seikkailuista kertova elokuva The Ewok Adventure. Sille ilmestyi vuonna 1985 myös jatko-osa Ewoks: Battle for Endor. 1980-luvulla ilmestyi myös lapsille suunnattu Ewoks-piirrossarja.
Droids-piirrossarja
Droids-piirrossarja kertoo seikkailuista, joita Tähtien sodassa esiintyneet droidit C-3PO ja R2-D2 kokivat ennen Uuden toivon tapahtumia.
Clone Wars -piirrossarja
Vuonna 2003 Cartoon Network -televisiokanavalla esitettiin Clone Wars -piirrossarja, jonka tuotti mm. Samurai Jack -piirretyistä tunnettu Genndy Tartakovsky. Jaksot kestivät noin kolme minuuttia. Clone Wars voitti vuonna 2004 Emmy-palkinnon. Clone Wars kertoi Kloonien hyökkäyksen ja Sithin koston väliin sijoittuvista tapahtumista. Clone Warsia tuotettiin kaksi kymmenen jaksoa käsittävää tuotantokautta.
Parodiat
Tunnetuimpia Tähtien sota -aiheisia parodioita on Mel Brooksin ohjaama elokuva Avaruusboltsit vuodelta 1987.
Expanded Universe
Kirjat
Ensimmäinen Tähtien sota -kirja oli vuonna 1976, puoli vuotta ennen elokuvaa, julkaistu Tähtien sodan romaaniversio. Kirja ilmestyi George Lucasin nimissä, mutta sen todellinen tekijä on Alan Dean Foster. Foster kirjoitti myöhemmin Tähtien sota -aiheisen kirjan Splinter of the Mind's Eye, joka ilmestyi Suomessa 1980-luvulla nimellä Mustan lordin paluu.
1990-luvulla ilmestyi paljon Tähtien sota -kirjoja, kuten Timothy Zahnin Thrawn-trilogia ja Kevin J. Andersonin Jediakatemia -trilogia. Nämä kirjat kertoivat Jedin paluun jälkeisestä ajasta. Monet Tähtien sota -fanit pitävät Thrawn-trilogiaa laadukkaana, mutta yleisesti ottaen Tähtien sota -kirjojen tasoa pidetään heikkona.
1999 ilmestyivät Vector Prime ja New Jedi Order -kirjasarjan ensimmäinen osa. New Jedi Orderiin kuuluu 24 kirjaa, joita ovat kirjoittaneet esimerkiksi R. A. Salvatore, Michael A. Stackpole, James Luceno ja Sean Williamsn. New Jedi Orderin tapahtumat alkavat 25 vuotta Yavinin taistelu jälkeen. Ne kertovat toisesta galaksista saapuneen Yuuzhan Vong -lajin hyökkäyksestä Tähtien sodan galaksiin. Kirjasarjan aikana kuolee useita merkittäviä Tähtien sota -hahmoja. Sarja päättyy teokseen The Unifying Force (30 vuotta Yavinin taistelun jälkeen).
Jedi knight -peleistä tuttu Kyle Katarn, joka varasti kuolemantähden piirustukset imperiumilta ja joka voitti taistelussa ja surmasi Jerecin, Darth Vaderiakin voimakkaamman pahan jedin ja joka myös voitti ja tappoi Desannin ja kymmeniä voimakkaita pimeyden jedejä, imperiumin sotilaita ja palkkasotureita, ja joka on Luke Skywalkerin jedi akatemiassa opettajana
auttaa uutta tasavaltaa New jedi orderissa taistelussa Yuuzhan vong lajia vastaan on myös pääsankarina starwars dark forces kirjassa, joka ei nimestä huolimatta perustu samannimiseen Tähtien sota -peliin.
Tähtien sodasta on myös julkaistu monia tietoteoksia, kuten elokuvissa ja Expanded Universessa esiintyvistä avaruusaluksista, aseista ja tekniikasta erittäin yksityiskohtaisesti kertova Essential Guide of Vessels and Vehicles.
Sarjakuvat
Ensimmäiset
Tähtien sota -sarjakuvat julkaisi
Marvel Comics vuosina 1977-
1986. Niitä piirsivät mm. Archie Goodwin, Howard Chaykin, Al Williamson, Carmine Infantino, Walt Simonson, Michael Golden, Chris Claremont, Whilce Poratio, Jo Duffy ja Ron Frenz. Archie Goodwin ja Al Williamson piirsivät myös sanomalehdissä julkaistuja
Tähtien sota -sarjakuvastrippejä vuosina 1979-1984.
1990-luvulta lähtien Tähtien sota -sarjakuvia on julkaissut Dark Horse Comics. Dark Horse Comics on vuodesta 2004 asti julkaissut Tähtien sota -sarjakuvalehtiä, joiden nimet ovat Star Wars Republic, Star Wars Empire, Star Wars Jedi ja Star Wars Tales.
Suomessa Kustannus Oy Semic julkaisi Marvel Comics:n sarjakuvia vuosina 1983-1986 joka toinen kuukausi ja vuonna 1987 kerran kuussa[1]
. Lehtiä ilmestyi yhteensä 36 kpl ja ne kaikki olivat 52-sivuisia. Dark Horse Comics:n sarjakuvia julkaisi Suomessa vuosina 1999-2003 Egmont Kustannus, mutta niiden julkaiseminen lopetettiin lukijoiden vähäisyyden vuoksi. Lisäksi Jalava on julkaissut kolme albumia Star Wars-sarjakuvastrippejä (Käärmemestarit, Petturin peli ja Jedin kosto) [1]
.
Videopelit
Vuodesta 1983 lähtien on julkaistu yli 120 Tähtien sota -aiheista videopeliä. Joukossa on niin räiskintä-, seikkailu-, strategia- kuin roolipelejäkin.
Vuonna 1983 ilmestynyt Atarin kolikkopeli 'Star Wars' oli eräs merkittävimmistä tuon ajan peleistä. Peli oli pilotin näkökulmasta kuvattu vektorigrafiikalla toteutettu räiskintäpeli, jossa ammuttiin TIE-hävittäjiä sekä lennettiin pitkin Kuolemantähden pintaa. Sille tehtiin myös Imperiumin Vastaiskuun pohjautuva jatko-osa.
1990-luvun alkupuolella ilmestyivät PC:lle Tähtien sotaan perustuvat ja Lucasartsin julkaisemat lentosimulaattorit ', ', ' ja '. Nämä pelit olivat erittäin suosittuja. Tietokoneiden historian kannalta merkittävänä voidaan pitää myös Lucasartsin vuonna 1993 julkaisemaa CD-ROM -peliä Rebel Assault, joka hyödynsi CD-levyn suurta tallennuskapasiteettia koko ruudun kokoisten videoiden sekä digitoitujen äänten muodossa. Pelinä se oli yksinkertainen, mutta se merkitsi CD-aikakauden alkua paitsi LucasArtsille, myös koko pelialalle.
Pisin pelisarja on ollut Dark Forces -videopelisarja, jonka päähenkilönä toimii palkkasoturi ja jediritari Kyle Katarn. Sarja alkoi vuonna 1995 pelillä Dark Forces. Seuraava peli oli nimeltään ', jota seurasivat ' ja . Dark Forces-pelit ovat FPS-räiskintöjä.
Vuonna 1999 PlayStationille julkaistiin Pimeä uhka -elokuvaan perustuva peli ja Star Wars: Jedi Power Battles, jossa pelaajan oli mahdollista pelata Qui-Gon Jininä, Obi-Wan Kenobina, Plo Koonina, Mace Winduna tai Adi-gallialla. Yksi tunnetuimpia Tähtien sota pelejä on Xboxille ja PC:lle vuonna 2003 julkaistu ' -roolipeli, joka voitti yli 40 erilaista pelipalkintoa. Pelin jatko-osa, ' ilmestyi Xboxille joulukuu 2004 ja PC:lle tammikuussa 2005.
Vähemmän tunnettu peli on PlayStation 2:lle vuonna 2002 julkaistu Star Wars: Clone Wars. PC:lle ja Xboxille ilmestyi helmikuussa 2005 ensimmäisen persoonan kuvakulmasta toteutettu Star Wars: Republic Commando. Tällöin ilmestyi myös Star Wars Bounty Hunter Playstation 2:lle ja Gamecubelle. Nimensä mukaisesti peli keskittyy kuuluisaan palkkionmetsästäjään Jango Fettiin.
Joulukuussa 2004 kauppoihin ilmestyi PC:lle myös Star Wars Galaxies: An Empire Divided, joka on moninpelattava roolipeli. Myös joulukuussa 2004 julkaistiin maailmalla parhaiten myynyt Tähtien sota -peli . Se ilmestyi PC:lle, PS2:lle, Xboxille ja Nintendo Gamecubelle. Vuonna 2005 on julkaistu jopa platinaa myyneen Tähtien sota -pelin jatko-osa . Battlefront II julkaistiin PS2:lle, Xboxille, PC:lle, Nintendo Gamecubelle, ensimmäistä kertaa PlayStation Portablelle ja jopa matkapuhelimille.
oli yksi ensimmäisistä täysin kolmiulotteisista ja reaaliaikaisista strategiapeleistä. Lisäksi helmikuussa 2006 ilmestyi uusi , jossa pelaaja pääsee johtamaan joukkoja elokuvista tuttuihin taisteluihin, avaruustaistelut ovat mahdollisia sekä pelissä voi myös komentaa elokuvista ja kirjoista tuttuja hahmoja kuten: Darth Vader, Boba Fett ja Mara Jade. Samaan peliin ilmestyi syyskuussa 2006 lisäosa, Star Wars: Empire At War: Forces of Corruption.
Tähtien sota -peliksi voidaan lukea myös maaliskuussa
2005 ilmestynyt
Lego Star Wars: The Video Game, jossa liikutaan
Lego-hahmoiksi muutetuilla Tähtien sota -hahmoilla. Peli käsittää osat
Pimeä uhka,
Kloonien hyökkäys ja
Sithin kosto (ja yhden kentällisen
Uutta toivoa ?-episodissa, jossa voi pelata joko Prinsessa Leiana tai kapinallissotilaana, tosin vain lapsina).
Lego Star Wars:lle ilmestyi jatko-osa Lego Star Wars II syyskuussa
2006. Peli käsittää alkuperäisen trilogian.
Vuonna 2006 ilmestyi peli, . Pelin julkaisi Ubisoft. Lethal Alliance julkaistiin Nintendon DS- käsikonsolille ja Sonyn PSP:lle. Pelissä pelataan twi'lek, rotuisella hahmolla, Rianna Sarenilla ja hänen droidillansa, Zeeolla. Pelissä kohdataan monia tuttuja hahmoja kuten: Darth Vader ja Kyle Katarn.
Teemat
Yksi Tähtien sodan keskeisimmistä teemoista on perinteinen hyvän ja pahan välinen taistelu. Tähtien sota on saanut vaikutteita esimerkiksi aasialaisista wuxia-elokuvista, roomalaisesta mytologiasta ja Akira Kurosawan samurai-elokuvista.
Katso myös
Aiheesta muualla