Usein ainoa taidemusiikiksi mielletty musiikki on niin sanottua klassista musiikkia. Käsite taidemusiikki pitää kuitenkin sisällään ei vain klassisen ja sitä edeltävien aikakausien musiikin vaan myös populaarimusiikkiin jakautumisen jälkeen vaikuttaneita tyylisuuntauksia. Esimerkkinä mainittakoon 12-säveljärjestelmä ja yleisesti nykymusiikki.
Luonteenomaista taidemusiikille on, että säveltäjä kirjoittaa teoksen paperille nuotein ja sanallisin ohjein, joiden mukaisesti esittäjä soittaa tai laulaa osansa teoksessa. Taidemusiikkia voidaan pitää enemmän säveltäjäkeskeisenä, kun populaarimusiikki on usein esittäjäkeskeistä. Improvisaatio on mahdollista, mutta yleensä vain säveltäjän antamissa rajoissa. Monet tunnetut säveltäjät olivat kuitenkin tunnettuja myös kyvyistään improvisoinnissa. Saman teoksen eri esitykset eivät usein kuitenkaan kuulosta aivan samalta, sillä eri soittajilla on erilainen tulkinta kappaleesta. Toisaalta monien teoksien pohjalta on sävelletty transkriptioita tai niitä on orkestroitu. Jos teoksen esittämiseen kuuluu orkesteri tai kuoro, tarvitaan usein kapellimestari tai johtaja, joka johtaa esittäjien ryhmää. Tällöin kapellimestari ohjaa teoksen tulkintaa haluamaansa suuntaan.
Länsimainen taidemusiikki
Tyylilajit
- Laulumusiikki
- Orkesterimusiikki
- Kamariorkesterimusiikki
- Sinfoniat
- Konsertot
- Baletit
- Oopperat
- Soitinmusiikki
- Kosketinsoitinmusiikki
- Pianomusiikki
- Cembalomusiikki
- Urkumusiikki
- Jousisoitinmusiikki
- Viulumusiikki
- Sellomusiikki
- Puhallinsoitinmusiikki
- Huilumusiikki
- Klarinettimusiikki
- Vaskipuhallinmusiikki
- Kielisoitinmusiikki
- Kitaramusiikki
- Luuttumusiikki
- Harppumusiikki
- Kantelemusiikki
- Lyömäsoitinmusiikki
- Rumpumusiikki
- Elektroakustinen musiikki
- Kosketinsoitinmusiikki
