Tanska

Historia

Pääartikkeli: Tanskan historia

700-luvulta aina 1000-luvulle tanskalaiset tunnettiin Euroopassa viikinkeinä yhdessä ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa. Viikingeillä oli huono maine ryöstelijöinä ympäri Eurooppaa, mutta he harjoittivat myös rauhanomaista kaupankäyntiä. Tanskan alueella yhtenäinen kuningaskunta muodostui viimeistään viikinkiajan kuluessa.

Kuningas Harald Sinihammas vakiinnutti kristinuskon aseman maassa ja antoi kastaa itsensä vuonna 965.

1100- ja 1200-luvuillaenen Tanska oli ristiretki myötä Itämeren alueen voimakkain valtio.

Kalmarin unionin solmimisen myötä vuonna 1397 Tanska, Norja ja Ruotsi yhdistyivät tanskalaiskuninkaan Erik VII:n kruunun alaisuuteen. Unionia leimasi Tanskan muihin verrattuna korostunut asema, minkä vuoksi Ruotsi irtaantui unionista lopullisesti 1500-luvulla Kustaa Vaasan johdolla. Norja pysyi unionissa ja 1500-luvulta lähtien suorassa alistussuhteessa Tanskan kanssa vuoteen 1814 asti. Etelä-Ruotsin läänit Skoone, Blekinge ja Halland olivat pitkään osa Tanskaa, mutta ne jouduttiin luovuttamaan suurvalta-Ruotsille 1658.

Tanskalla on ollut eurooppalaisten omistustensa lisäksi siirtomaita. Ne olivat pääasiassa pieniä, kuten nykyisten Yhdysvaltain Neitsytsaartenllalla alue itäisellä Karibia 1671–1917 sekä Tranquebar Intiassa 1620–1845.

Vuonna 1864 käydyn katkeran toisen Schleswigin sodaninin jälkeen Tanska joutui luovuttamaan Schleswig-Holstein Preussille. Tämän jälkeen Tanska piti pitkään kiinni puolueettomuudestaan eikä osallistunut ensimmäiseen maailmansotaan. Saksan Tanskaan kohdistaman uhan vuoksi maa taipui kuitenkin myymään Karibian omistuksensa Yhdysvalloille 1917, joka pelkäsi Saksan suunnittelevan sinne sukellusvenetukikohtaa.

9. huhtikuuta 1940 Saksa hyökkäsi Tanskaan (Operaatio Weserübung). Tanska oli Saksan miehittämä lähes koko toisen maailmansodan ajan. Sodan jälkeen Tanska liittyi NATO:n ja vuonna 1973 Euroopan unioniin.

Vuodesta 2001 Tanska on osallistunut sotatoimiin Afganistanin sodassa 400 sotilaan voimin http://www.yle.fi/uutiset/24h/id71077.html, ja vuonna 2003 Tanska oli mukana hyökkäämässä Irakiin ja on osallistunut sotaan ponnekkaasti näihin päiviin saakka.

Politiikka

Pääartikkeli: Tanskan politiikka

Tanskan virallinen hallitsija on Tanskan kuningatar Margareeta II, mutta hänellä ei ole poliittista valtaa. Tanskan eduskunta (Folketing) säätää lait ja siihen kuuluu 179 jäsentä. Eduskunta valitaan joka neljäs vuosi, mutta pääministeri voi määrätä uudet eduskuntavaalit pidettäväksi aikaisemminkin.

Hallinnolliset alueet

Tanska jaetaan viiteen eri hallinnolliseen alueeseen (') ja 98 kuntaan ('). Nykyinen jako astui voimaan 1. tammikuuta 2007 koko maan kattaneen kuntauudistuksen myötä. Ennen sitä Tanska jaettiin 13 lääniin () ja 271 kuntaan.

Hallinnolliset alueet:

Grönlanti ja Färsaaret kuuluvat Tanskalle mutta niillä on autonominen asema. Kummallakin on kaksi paikkaa Tanskan eduskunnassa.

Maantiede

Pääartikkeli: Tanskan maantiede

Tanska satelliittikuvassa heinäkuussa

Tanska koostuu Jyllannin niemimaasta ja 405 saaresta, joista asutettuja on 79. Tärkeimmät näistä ovat Fyn ja Själlantin. Bornholm sijaitsee Itämeressä Ruotsin kaakkoispuolella. Sillat yhdistävät monta saarista. Juutinrauma yli johtava Øresundin silta yhdistää Själlannin ja Ruotsin. Iso-Beltin silta yhdistää Fynin ja Själlannin.

Tanskan pääkaupunki on Själlannin saarella, Juutinrauman länsipuolella sijaitseva Kööpenhamina, jonka ympäristössä asuu 1,8 miljoonaa ihmistä eli noin kolmannes tanskalaisista. Juutinrauman vastakkaisella puolella sijaitsevaan Malmön kaupunkiin pääsee siltaa pitkin.

Tanskassa ei ole merkittäviä ylänköjä, sillä korkein piste on vain noin 173 metriä merenpinnan yläpuolella.

Lisäksi Grönlanti ja Färsaaret kuuluvat Tanskalle, mutta niillä on laaja itsehallinto.

Ilmasto

Lämpötilat

Keskilämpötila (1961–1990)
- tammikuussa 2,0 °C
- heinäkuussa 15,6 °C
Keskilämpötila (2005)
- tammikuussa 3,4 °C
- heinäkuussa 17,6 °C

Sademäärät

Sademäärä (1961–1990) 712 mm
Sademäärä Kööpenhaminassa (2004) 727 mm

Väestö

Pääartikkeli: Tanskan väestö

Tanskassa puhutaan enimmäkseen tanskaa, mutta Saksan rajalla puhutaan myös saksaa.

83,1 prosenttia tanskalaisista kuului vuoden 2005 alussa luterilaiseen Tanskan kansankirkkoon (). | Julkaisija = Www.Stift.Dk | Nimeke = Kirkestatistik for 2004}}

Tunnettuja tanskalaisia:

Lars Ulrich, rock-muusikko
Mads Mikkelsen, näyttelijä
Hans Christian Andersen, kirjailija
Niels Bohr, fyysikko
Tyko Brahe, tähtitieteilijä
Karen Blixen, kirjailija
Synnøve Søe, kirjailija
Søren Kierkegaard, filosofi
Nicolas Kiesa, kilpa-autoilija
Tom Kristensen, kilpa-autoilija
Knud Ejler Løgstrup, filosofi
Jan Magnussen, kilpa-autoilija
Bjarne Stroustrup, C++-kielen kehittäjä
Bertel Thorvaldsen, taiteilija
Lars von Trier, elokuvaohjaaja
Carl Nielsen, säveltäjä
Helena Christensen, supermalli
Nicolai Kielstrup, laulaja
Mathias Lauridsen, malli
Michael Laudrup, jalkapalloilija
Carl Theodor Dreyer, elokuvaohjaaja

Talous

Pääartikkeli: Tanskan talous

Tanskan kilpailukyky perustuu vakaaseen talouspolitiikkaan, joustaviin työmarkkinoihin ja avoimeen, globalisaatioon hyvin sopeutuvaan talouteen. Vakaassa talouspolitiikassa on ominaista kiinteä vaihtokurssi ja inflaation pitäminen matalana. Joustavat työmarkkinat tekevät mahdolliseksi työvoiman nopean siirtämisen uusille kasvualoille.

Tanskan merkittävimmät luonnonvarat ovat öljy, maakaasu, kalkkikivi, suola ja kalaet. Merkittävimmät vientituotteet ovat kone ja elintarvikkeet.

Tanskalaisia yrityksiä

A.P. Møller-Mærsk Gruppen, Tanskan suurin yritys ja maailman suurin konttilaivaoperaattori.
Lego Group, leikkikaluyritys
Louis Poulsen Lighting, valaisin- ja valaistusalan yritys
Carlsberg, panimo- ja virvoitusjuoma-alan yritys
Bestseller, vaatetusalan yritys
Danisco, sokeria ja elintarvikelisäaineita
ISS, siivous- ja kiinteistöhuoltoyritys
Falck, turvapalveluyritys
Novo Nordisk, lääkeyritys

Tanskassa on paljon keskisuuria yrityksiä, jotka ovat löytäneet maailmanmarkkinoilta oman erikoisalansa.