Historiaa
Noin vuonna 600 virolaiset perustivat Toomemäen itäiselle laelle linnoituksen nimeltä Tarbatu. Vuonna 1030n Kiova ruhtinas Jaroslav I Viisas valloitti Tarbatun ja rakensi paikalle oman linnansa nimeltään Jurjev.
Tarton läpi kulkivat kauppatiet Suomenlahdelta länteen liiviläistennn maille sekä itään Pihkova ja Novgorodin valtakuntiin.
Tarbatun linnoitusrakennelmat jäivät 1200-luvulla rakennetun saksalaisen piispanlinnoituksen muurien alle. Kaupungiksi Tartto mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1262on. 1200-luvun lopusta lähtien se kuului Hansaliitto nimellä Dorpat.
Liivin sodassa venäläiset valloittivat Tarton. Sen jälkeen valta vaihtui tiuhaan tahtiin, kun venäläisten jälkeen tulivat puolalaiset, sitten ruotsalaiset, sen jälkeen taas puolalaiset – kaikki tämä 70 vuoden aikana.
Vuonna 1631 ruotsalaiset perustivat kaupunkiin kymnaasin ja kirjapainon. Seuraavana vuonna (1632) he perustivat yliopiston – Academia Gustavianan – josta kaupunki parhaiten tunnetaan. Venäläiset valloittivat kaupungin viideksi vuodeksi, mutta ruotsalaiset saivat sen takaisin.
Suuressa Pohjan sodassa venäläiset pääsivät taas Tarton isänniksi. Ruotsalaisten paluuta pelätessään venäläiset kyyditsivät vuonna 1708lle kaikki saksalaiset kaupunkilaiset Venäjä sekä hävittivät kaupungin talot ja puolustusrakennelmat.
Viimeisin suuri tulipalo vuonna 1775 poltti kaupungista kaksi kolmasosaa. Yliopisto avattiin uudelleen vuonna 1802.
1800-luvun jälkipuoliskolla Tartosta tuli Viron kansallisen heräämisen keskipiste: Kaupungissa alkoi ilmestyä Eesti Postimees -sanomalehti ja siellä perustettiin Vanemuine-yhdistys. Tartossa perustettiin myös Eesti Kirjameeste Selts (Viron kirjailijoiden seura).
Tartossa solmittiin rauhansopimus (Tarton rauha) Neuvosto-Venäjän ja Viron välillä 2. helmikuuta 1920 sekä Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä 14. lokakuuta 1920.
Nähtävyyksiä
Toomemägi
Toomemägi on saanut nimensä mäelle rakennetuista Tarton tuomiokirkosta ja piispanlinnasta. Alue on todennäköisesti ollut asuttuna jo nuoremmalla
kivikaudella. Vuonna
1708 venäläiset tuhosivat lähes kaikki keskiaikaiset linnoitteet alueelta. Nykyisin paikka on Tarton omaleimaisin
puisto, jota kaunistavat yliopiston maineikkaimmille opiskelijoilleen ja opettajilleen pystyttämät muistomerkit sekä lukemattomat
vaahterat,
lehmuksettt ja
jalava.
Tuomiokirkon rauniot
Pietarin ja Paavalin tuomiokirkko on koko Baltian merkittävimpiä goottilaistyylisiä tiilirakennuksia. Sen rakentaminen aloitettiin ilmeisesti
1200–luvun puolivälissä; tiilikirkkoa laajennettiin
1300–luvulla. Kirkon kuoriosaa laajennettiin
1400–luvun jälkipuoliskolla; samalla länsifasadiin lisättiin mahtavat kaksoistornit ja koko portaalin levyinen muuri.
Tuomiokirkko raunioitui tulipalossa vuonna 1624. Vuosina 1804–1807 Tarton yliopiston arkkitehti Johann Wilhelm Krause kunnostutti kirkon kuoriosan ja teki siitä yliopiston pääkirjaston. Kirjasto muutti vuonna 1982 uuteen kirjastotaloon, ja kirkon tiloissa on nykyään Tarton yliopiston historian museo. Tornit on kunnostettu näköalapaikaksi.
K. J. Petersonin patsas
Kristian Jaak Peterson (
1801–
1822) ehti lyhyen elämänsä aikana aloittaa virolaisen taiderunoilun, runoilla saksaksi, kääntää viroksi maailman runouden klassikoita sekä kääntää ruotsista saksaksi Kristian Gananderin
Mytologica Fennican.
K. E. von Baerin patsas
Keski-Virossa syntynyt baltiansaksalainen Karl Ernst von Baer (
1792–
1876) oli yksi
1800–luvun monipuolisimmista luonnontieteilijöistä sekä tunnetuimpia Tarton yliopiston kasvatteja ja professoreita. Baer muistetaan alkio-opin eli embryologian kehittäjänä. von Baer tutki myös muun muassa geologiana, oli
antropologia kehittäjiä Venäjällä sekä selvitti jokien virtaamisen lainalaisuuksia.
Tähtitorni
J. W. Krausen suunnittelema tähtitorni valmistui vuonna
1810 entisen
bastionin päälle. Vuonna
1825 valmistui uusi, kääntyvä torni.
Raatihuone
Nykyinen raatihuone on jo kolmas samalla paikalla. Se rakennettiin vuosina
1782–
1786 arkkitehti Johann Reinrich Barholomäus Walterin suunnitelmien mukaan. Julkisivun 12 kapiteelia valmistuivat vuonna
1789. Raatihuone on Viron parhaiten säilyneitä varhaisklassisia rakennuksia.
Johanneksen kirkko
Johanneksen kirkko rakennettiin todennäköisesti
1300–luvun ensimmäisellä kolmanneksella, torni vasta 1300-luvun jälkipuoliskolla. Kirkko vaurioitui Liivinmaan sodissa.
1830–luvullann kirkkoa uudistettiin
klassismi ja puhdasoppisuuden hengessä. 1800–luvun lopussa kirkko palautettiin taas vanhaan asuunsa. Kirkko paloi
toisen maailmansodan aikana. Kirkko on tunnettu terrakottaveistoksistaan. Veistoksia on alun perin ollut yli tuhat, ja niitä on edelleen jäljellä huomattava määrä. Kirkko on kunnostettu 1990- ja 2000-luvuilla.
Kustaa II Aadolfin patsas
Kustaa II Aadolfin patsas sijaitsee yliopiston päärakennuksen takana. Se paljastettiin vuonna 1928t.
Kommunisti poistivat patsaan vuonna
1950 ja pystyttivät tilalle
Leninin patsaan. Vuonna
1992 valmistetun uuden muistomerkin malliksi otettiin Göteborgissa sijaitseva Kustaa Aadolfin kipsiveistos. Kustaa II Aadolf allekirjoitti Tarton yliopiston perustamisasiakirjan sotaleirillä lähellä Nürnbergiä
30. kesäkuuta 1632.
Kaupunginmuurin rauniot
Tarton kaupunginmuuri rakennettiin
1300–
1400-luvuilla. Muuri oli kahden kilometrin pituinen; siinä oli yhdeksän porttia ja 27 tornia. Kolme lyhyttä osaa muurista on säilynyt. Vallihautaa on kunnostettu yliopiston kasvitieteellisen puutarhan lammikoksi.
Katso myös
Aiheesta muualla
Etäisyydet
Tartu
Tartu
Tartu
Tartu
Tartu
)
)
)
)
)
)
