Tekijänoikeuden sisältö
Tekijänoikeus jaetaan usein kahteen osaan (ks. Haarmann 2005), taloudellisiin oikeuksiin sekä moraalisiin oikeuksiin. Kuten mainittua taloudellisia oikeuksia voidaan siirtää tekijältä toiselle omistajalle. Moraaliset oikeudet ovat tekijällä pysyviä ja voivat siirtyä vain tekijän kuoltua perikunnalle.
Tekijänoikeus on tapana määritellä muut pois sulkevaksi oikeudeksi määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, näyttämällä sitä, esittämällä se tai välittämällä se. Näin ollen kappaleiden teko teoksesta on taloudellisten tekijänoikeuksien haltijan päätettävissä.
Tekijänoikeuden kohteena on kirjallinen tai taiteellinen teos. Taiteellisena teoksena pidetään tarpeeksi omaperäistä työtä, joka ilmentää tekijänsä luovuutta. Toisen tekijänoikeutta ei saa loukata.
Taloudelliset oikeudet
Taloudellisiin oikeuksiin kuuluvat kappaleen valmistaminen, teoksen julkaiseminen yleisölle ja jälleenmyyntikorvaus.
Kappaleiden valmistamisen oikeus antaa oikeuden haltijalle oikeuden päättää kuka tai ketkä ja missä muodossa valmistavat kappaleita kirjallisista tai taiteellisista teoksista. Tämä sisältää myös muunnokset, jolloin cd-levyn kopioiminen ogg-tiedostoiksi on yksi tapa valmistaa kappaleita. Kappaleiden valmistaminen on varsin ehdoton määräys ja se kattaa käytännössä kaiken mahdollisen valmistamisen. Välineellä ei ole merkitystä kappaleen tekemisen kannalta. Kappaleen valmistamista on myös tiedostojen jakaminen ja hakeminen tietoverkoissa.
Teoksen saattaminen yleisön saataviin tarkoittaa neljää skenaariota; 1) välittäminen yleisölle, 2) julkinen esittäminen yleisölle, 3) levittäminen yleisölle (sisältää esim. myymisen, vuokraamisen tai lainaamisen), 4) julkinen näyttäminen yleisölle ilman teknistä apuvälinettä. Julkisuus rajataan laissa tarkoittamaan myös 'suurehkoa suljettua piiriä' eli yhden oikeuden tulkinnan mukaan n. 20-30 henkeä on tämä raja.
Yleisölle saattamisella katetaan siis kaikki tavat teoksen julkisesta käyttämisestä. Ne ovat ovat kaikki selkeästi tekijänoikeuden alaisia asioita. Merkittävä kohta näistä neljästä eri tavasta on 'välittäminen yleisölle'. Tällä katetaan niin radio, televisio kuin tietoverkot sekä mahdolliset tulevat tavat välittää teoksia.
Moraaliset oikeudet
Moraalisia oikeuksia on yhteensä viisi. Isyysoikeus, respektioikeus, luoksepääsyoikeus, katumisoikeus ja klassikkosuoja. Merkittävimmät näistä ovat isyysoikeus ja respektioikeus. Isyysoikeus määrää, että myös alkuperäinen tekijä on mainittava kappaleiden valmistamisen yhteydessä. Tätä pidetään merkittävän kohtana esimerkiksi taiteilijan 'nimen' syntymisessä, siis maineen kannalta. Respektioikeus on merkittävä, koska sen avulla tekijä voi vastustaa hänen mielestään loukkaavaa teoksen uudelleenkäyttöä. Kuvataiteen teoksen tekijällä on oikeus saada luovuttamansa teos nähtävilleen, jollei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa teoksen omistajalle tai haltijalle ja se on tarpeen tekijän taiteellisen työn kannalta tai taloudellisten oikeuksiensa toteuttamiseksi. Katumisoikeus koskee tekijän tiettyjä mahdollisuuksia vaikuttaa teokseen sopimussuhteessa muuttuneiden olosuhteiden takia. Klassikkosuoja on tarkoitettu suojaamaan teoksia väärältä tai loukkaavalta käytöltä silloin, jos tekijän perikunta ei loukkaavaa käyttöä valvo tai teoksen tekijänoikeus on jo rauennut.
Laki tarkoittaa myös, että tekijänoikeuden omistaja on mainittava ja tämän etua ei saa loukata.
Tekijänoikeuden rajoitukset
Lain 2. luvussa määrätään mm. teoskappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön ja siteeraamisesta eli lainaamisesta, jotka eivät edellytä tekijän suostumusta. Samassa luvussa on joukko muita rajoituksia.
Lakeihin ja viranomaisten päätöksiin ei ole lainkaan tekijänoikeutta. Ne jäävät siis järjestelmän ulkopuolelle. Siten esimerkiksi tuomioistuinten ratkaisuja saa vapaasti julkaista.
Seuraamukset tekijänoikeuden rikkomisesta
Tekijänoikeuden rikkomisesta rangaistaan tekijänoikeuslain nojalla, jos rikkomus on vähäinen. Rikoslaissa on säännös tekijänoikeusrikoksesta. Rikkoja voidaan velvoittaa myös suorittamaan tekijänoikeuden haltijalle vahingonkorvausta ja kohtuullinen hyvitys.
Rikoslain 49. luvun 1 §:n soveltaminen edellyttää, että tekijänoikeuden rikkominen on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa. Rangaistus voi olla enintään kaksi vuotta vankeutta.
Eräissä suurimittaisissa teoissa on viime vuosina tuomittu todella suuria korvauksia ja tuntuvia rangaistuksia. Sitä vastoin pienet ja yksittäiset teot ovat käytännössä usein sakkojuttuja, ja korvauskin pysyy vähäisenä. Vakiintunut periaate, jota tuomioistuimet tarkoin noudattavat, on kuitenkin se, ettei lainvastaisesta teosta saa hyötyä eli kukaan ei saa päätyä lakia rikottuaan parempaan asemaan kuin lakia noudattanut.
Tekijänoikeuden muuttuminen
Suomen tekijänoikeuslainsäädäntöä muutettiin vuosien 2005 ja 2006 vaihteessa, mutta lakia on kritisoitu syntymästään asti vanhanaikaiseksi ja tietyiltä osin puutteelliseksi. Monet kansalaisjärjestöt, tutkijat ja kuluttajat ovat lisäksi huomauttaneet lain antavan kohtuuttoman vallan suurille yrityksille ja tekijänoikeuden haltijoille kuluttajan eli suuren yleisön kustannuksella.
Opetusministeriö on jo perustanut uuden työryhmän tekijänoikeuslain jatkouudistamiseksi. Erityisesti tietoyhteiskuntaneuvosto on vaatinut perinpohjaisia uudistuksia tekijänoikeuslakiin (lähde: Digitoday 8.2.2006 
).
Keskustelussa on huomautettu, että sekä tekjiänoikeuden haltijoiden että yleisön etu edellyttää tajuttavia, toimivia sääntöjä. Ongelma ei välttämättä ole tekijän oikeus kohtuulliseen korvaukseen, jota juuri kukaan ei kiistä. Ongelma on kuluttajan kannalta selkeys ja tuottajien kannalta kilpailun edistäminen. Nyt uudistettujen sääntöjen on sanottu olevan monopolien aikakaudelta. Lainsäätäjän ongelma on toisaalta yleisön, toisaalta tekijöiden etujen tasapainottaminen
Lähioikeudet
Tekijänoikeutta osana olevat ns.
lähioikeudet suojaavat automaattisesti tekijänoikeuslaissa erikseen määriteltyjä teoksen luonnin osa-alueita, kuten esittävän
taiteilijan suoritusta, ääni- ja kuvatallenteita, valokuvaajan kuvakopioita sekä
radio-ja televisioyrityksen signaalia. Tekijänoikeuslain tätä koskevaan 5. lukuun on koottu myös määräykset tietokannoista.
Lähioikeussuoja ei sulje pois varsinaista tekijänoikeussuojaa, jos kyse on teoksesta. Lähioikeuden tekijänoikeus on voimassa esimerkiksi 50 vuotta teoksen tallentamisesta ja julkaisemisesta. Julkaisematon teos saa näin tekijänoikeuden.
Luettelot esimerkiksi kansissa saavat varsinaista tekijänoikeutta suppeamman ns. luettelosuojan.
Kirjallisuutta
- Haarmann, Pirkko-Liisa: Tekijänoikeus ja lähioikeudet. 2005. ISBN ISBN 952-14-1042-9
- Harenko — Niiranen — Tarkela: Tekijänoikeus. Kommentaari ja käsikirja. WSOY pro, Helsinki.
- Kemppinen, Jukka: Digitaaliongelma. Kirjoitus ajasta ja oikeudesta. Lappeenranta 2006 (506 s.)(Myös verkkoversio)
Katso myös
Aiheesta muualla
