Historia
Vuonna 1989 Mainostelevision viihdetoimitus mietti ideoita seuraavalle vuodelle. Jarmo Porola teki useita ehdotuksia, joista toimitus valitsi yksimielisesti Tenavatähden. Sellaista ohjelmaa ei ennen ollut tehty.
[http://tenavatahti.tripod.com/syntyajatus.html] 
Keväällä 1990 Tenavatähteen haettiin kilpailijoita pyytämällä laulunäytteitä kasetilla, ja näistä valittiin kilpailijat kesän mittaan esitettäviin ohjelmiin. Ohjelma saavutti lopulta niin suuren suosion että loppukilpailun yleistöäänestys sai paikoitellen puhelinkeskukset tukkoon.
[Tenavatähdet sotkivat Pohjois-Suomen puheluja, Helsingin sanomat 27.8.1990.] Tenavatähtikilpailua esitettiin vuosittain ja se oli suosittu muutaman vuoden, kunnes sen suosio alkoi vähitellen hiipua.
Vuonna 1996 Tenavatähti-kilpailua ei enää järjestetty, vaan sen tilalla alkoi uusi, samantapainen lasten laulukilpailu Karuselli. Siinä ei ollut yhtä paljon televisioituja alkueriä, eikä kyseinen ohjelma koskaan saavuttanut Tenavatähden kaltaista suosiota. Karuselli nähtiin kesäisin ja alkusyksyisin vuosina 1996-2000 ja parina viimeisenä vuotena mukaan tuli tenavasarjan lisäksi teinisarja. Auraviihde järjesti lasten Karusellin myös 2002-2004, mutta sitä ei enää näytetty valtakunnallisessa televisiossa, vaan ainoastaan paikallisilla kanavilla Etelä-Suomessa.
Kilpailun kulku
, Marjukka Yliruusi,
Heikki Laurila ja
Arja Koriseva antavat pisteitä
Ella Lahtiselle.]]
Kilpailuun haettiin keväisin osallistujia MTV3-kanavalla julkistetulla avoimella haulla. Tenavatähden esivalintaraadille sai lähettää lauluesityksensä kasetilla, ja näiden esitysten perusteella raati valitsi esiintyjät varsinaiseen televisioitavaan kilpailuun. Jo ensimmäisenä vuonna toiveikkaita oli paljon, ja parhaimpina vuosina kasetteja saapui raadin kuunneltavaksi useita satoja.
Televisiossa esitettäviin alkueriin valittiin 40 kilpailijaa (ensimmäisenä vuonna 30). Kilpailijat lauloivat taustanauhojen avulla kilpailukappaleensa, jonka jälkeen viisihenkinen tuomaristo antoi kukin pisteensä esiintyjälle. Alkuerien jälkeen valittiin yhteispistemäärän mukaan parhaat kilpailijat semifinaaleihin, joissa kilpaili korkentaan 12 esiintyjää. Semifinaaleissa kilpailijat esittivät kappaleensa uudestaan ja tuomariston antamat pisteet laskettiin samoin kuin alkuerissä. Semifinaaleista valittiin loppukilpailuun kahdeksan parasta (vuonna 1990 kuusi parasta) kilpailijaa.
Loppukilpailu pidettiin joka vuosi alkusyksystä Tampere-talossa ja se lähetettiin suorana lähetyksenä, toisin kuin alkuerät ja semifinaalit jotka nauhoitettiin keväisin ja esitettiin kesän mittaan. Loppukilpailujen kohdalla ainoan poikkeuksen teki ensimmäinen, vuoden 1990 finaali, joka nauhoitettiin studiossa jo ennakkoon. Finaalissa kukin kilpailija esiintyi kaksi kertaa. He esittivät alkueräkappaleensa lisäksi jonkin muun kappaleen. Tuomaristo antoi tuttuun tapaan pisteet esiintyjille, ja pisteiden perusteella valittiin vuoden Tenavatähti. Tämän lisäksi yleisöäänestyksen perusteella nimettiin yleisön suosikki.
Tenavatähteä juonsi koko sen historian ajan musiikin alalla pitkään toiminut Seppo Hovi. Tuomaristossa oli muiden muassa Seppo Ruohonen, Pedro Hietanen, Arja Koriseva ja Katri Helena. Ohjelmaa tuotti Jarmo Porola Vip-Visionista.[http://kotisivu.suomi.net/tenavatahti/]
Kilpailussa oli erityisen paljon edustusta Kempeleestä.
Lapset saivat valita kilpailukappaleensa vapaasti, mikä johti ajoittain keskusteluun lasten laulettavaksi sopivasta musiikista. Useimmiten kilpailulauluiksi ei valittu lastenlauluja, ja Tenavatähteä arvosteltiin liiasta aikuismaisuudesta.[http://tenavatahti.tripod.com/kehittyminen.html]
Erikoisimpia kappalevalintoja oli Matias Sassalin laulama 'Elämää juoksuhaudoissa'.[http://www.musicfinland.com/sml/muusikko/muusikko_99/seppo_hovi.html]
Tunnettuja kilpailijoita
Monet tenavatähdet ovat julkaisseet soololevyjä, joita ovat tehneet lähinnä palkinnoille ja finaaleihin asti päässeet kilpailijat. Kirkkaasti eniten omia levyjään myynyt tenavatähti on Timo Turunen.
Daralee
Vuoden 1990 kilpailun voitti
Isossa-Britanniassa asunut Daralee Jumpsen.
[Tapani Lausti: Daralee - kahden kulttuurin laulaja. Koululainen 1/91.] Hänen tätinsä Eeva Kiviharju, joka aikoinaan lauloi
Seidat-yhtyeessä, oli tehnyt kilpailukappaleet 'Onks Tiina kotona?' ja 'Maarianna'. Ensimmäisessä kilpailukappaleessa olivat taustaryhmänä esiintymässä Daraleen sisko Rebecca sekä heidän serkkunsa Visa ja Inka Kiviharju.
Sukunimi periytyy kanadalaiselta isältä.
Leif Lindgren
Leif Lindgren esiintyi Tenavatähdessä vuonna
1990, jolloin hän esitti kappaleet
Liljankukka ja
Tummat saapuvat taivaaseen. Hän sijoittui kilpailussa kolmanneksi. Samana vuonna Lindgreniltä ilmestyi hänen omaa nimeään kantava levy.
Matias Sassali
Matias Sassali esiintyi Tenavatähdessä
1991, 11-vuotiaana. Hän lauloi kappaleen
Elämää juoksuhaudoissa. Hän selviytyi loppukilpailuun, jossa ei kuitenkaan päässyt kolmen parhaan joukkoon. Hänet kuitenkin valittiin yleisön suosikiksi. Sassalin kappalevalintaa pidettiin erikoisena ja hänen äitinsä sekä kilpailun juontaja
Seppo Hovi olivat myös kommentoineet asiaa, mutta Sassali itse kieltäytyi esittämästä mitään muuta kappaletta. Samana vuonna Matiakselta ilmestyi oma soololevy. Sittemmin Sassali on opiskellut Rovalan pop- ja jazz-opistossa ja toiminut keikkamuusikkona
Sininen poletti -orkesterissa, joka sai alkunsa sotilassoittokunnassa.
Johanna Virtanen
Juli Johanna Virtanen (s. 1981) osallistui Tenavatähti-kilpailuun vuonna 1992. Vaikka tämä Turustalaislais kotoisin oleva namibia-suomalainen tyttö jäikin kisassa yllättäen mitalisijojen ulkopuolelle, nousi hän silti yhdeksi suosituimmista tenavatähdistä. Finaalissa hän sai toiseksi eniten yleisön ääniä. Kilpailukappaleet hänellä olivat Molto presto ja Pojat. Häntä nähtiin kisojen jälkeen useissa tv-konserteissa ja monissa muissa pienemmissä konserteissa.
Tenavatähti-finaali poiki Johannalle myös levytyssopimuksen, ja vuonna 1993 hän levytti oman pitkäsoiton Rakkauden pallomeri. Ennen valtakunnallista tenavatähteä hän voitti pienemmän paikallisen laulukilpailun ja palkintona siitä syntyi vinyylisingle, josta löytyvät kappaleet Molto presto ja Suklaasydän. Johanna on ollut nuoresta asti myös taitava tanssija; hän on ollut Suomen ammattitason tanssikouluissa ja vetänyt sisarensa Isabella Virtasen (myös Tenavatähti-finalisti vuodelta 1993) kanssa omaa tanssikoulua.
Johanna Virtanen oli mukana myös tyttöbändi Veenuksessa 90-luvun loppupuolella. Bändi teki yhden pitkäsoittolevyn, jolta suhteellisen ahkerassa radiosoitossa oli sinkkulohkaisu Ake, Make, Pera ja mä. Bändin taival ei kuitenkaan ollut kovinkaan pitkä. 2000-luvun puolella Johannaa on nähty muun muassa mainostyössä, esimerkiksi Hesburgerin mainoksessa.
Myös vanhempana esiintymistä jatkaneita
Tenavatähti-finalistit
1990
- Daralee - Onks Tiina kotona
- Satu Itkonen - Tangoprinsessa
- Leif Lindgren - Liljankukka
- Timo Turunen - Minä olen muistanut (yleisön suosikki)
- Janne Koivunen - Ystävän laulu
- Ulla-Sofia Jalagin - Tyttö tuollainen
1991
- Christopher Romberg - Sköna människor
- Laura Kemppinen - Lassen koira
- Nadja Lindeman - Kesäyö
- Matias Sassali - Elämää juoksuhaudoissa (yleisön suosikki)
- Karoliina Moilanen - Voihan pojat
- Leif Lindeman - Satumaa
- Katja Lindgren - Katinka
- Jenni Viitalo - Koivu ja sydän
1992
sekä kolmonen Reetta Jakkula.]]
Antti Pääkkönen -
Vanha holvikirkko
Ella Lahtinen - Lounatuulen laulu
Reetta Jakkula - Sinisiä punaisia ruusunkukkia (yleisön suosikki)
- Johanna Virtanen - Molto presto
- Anne Rasmus - Saamen neito (Guoktelogiovcci)
- Juha Valkama - Kauan
- Elina Kurola - Tyttö Pohjanmaalta
- Henna-Riika Ruotsalainen - Daa-da daa-da
1993
- Tuomas Iso-Ahola - Lännen lokari (yleisön suosikki)
- Jenni Laurell - Laulu kahdesta pennistä
- Katja Hirvonen - Naura kun sua naurattaa
- Juha Roms - Rakkauden väriloisto
- Isabella Virtanen - On niin monta makua
- Riikka Kuusela - Isoäidin äiti
- Krista Pylkkö - What about tomorrow's children
- Antti Kivistö - Blue suede shoes
1994
- Konsta Hietanen - Daa-da daa-da (yleisön suosikki)
- Toni Yli-Hirvelä - Aivan mua naurattaa
- Anu Salminen - Poika tuo
- Jenny Löv - Främling
- Maruska Lindeman - Pienen mökin tyttö
- Tuija Alatalo - Tunnen että ihastun
- Lauri Kaivosoja - Apinaorkesteri
- Kimmo Riikonen - Juokse sinä humma
1995
- Annika Siltaniemi - Hienohelma
- Juho Vornanen - Poika ja varsa (yleisön suosikki)
- Antero Lindgren - Ruhtinaan viulu
- Petra Lisitsin - Ruskie neitsyt, valgie neitsyt
- Ulla Lindström - Skeittaaja
- Ida-Kaisa Leivonniemi - Isi tuulettaa
- Rene Haavisto - Tuuliviiri
- Markus Määttänen - Olet kohtaloni
Oheistuotteita
Joka vuosi julkaistiin Tenavatähti-kokoelmalevy, jolle valittiin parhaita esityksiä finalistien, semifinalistien sekä alkukilpailijoiden joukosta. Vuosilta 1990-1994 löytyy myös nuottikirjat lasten kilpailulauluista. Vuodesta 1991 tehtiin oheismateriaalina myyntiin
VHS-tallenne, jolta löytyy samat esitykset kuin kokoelmalevyltä. Tenavatähtiä kuullaan myös jouluäänitteellä
Tenavatähtien joulu. Tällä levyllä laulaa joukko finalisteja ja semifinalisteja vuosilta -90 ja -91. Äänitteellä esiintyy myös kilpailun isän Seppo Hovin poika Ville, joka ei varsinaisiin kisoihin koskaan osallistunut.
Tenavatähti-kokoelmalevyt
Tenavatähtien soololevyjä
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla