Teollisuuden edellytykset ja sijoittuminen
Teollisuuden edellytykset ovat
pääoma,
raaka-aineet,
energia, työvoima ja markkinatyhteydet. Lisäksi, jotta teollisuutta pystyisi syntymään, vaaditaan raaka-aine ja markkina-alueille hyvät
liikenne. Teollisuus sijoittuu yleensä sinne, mihin kyseisen teollisuuden kustannuksista suurimman osan muodostava tekijä luo parhaimmat edellytykset. Teollisuuden syntyyn tietylle alueelle vaikuttavat myös varsinkin teollisuusmaissa tiukat ympäristönormit. Esimerkiksi muuten teollisuudelle otolliselle paikalle saattaa jäädä tehdas rakentamatta, jos sen jätepäästöt ovat suuret tai saastuttamista ehkäisevät ratkaisut tulisivat niin kalliiksi, ettei tehdas enää kannattaisi.
Varsinkin teollistumisen alkuaikoina raaka-aineet ja energia olivat teollisuudelle ylivoimaisesti tärkein yksittäinen edellytys, joten teollisuutta syntyi sinne, missä raaka-aineita ja energiaa oli saatavilla. Nykiyaikana raaka-ainehakuinen teollisuus käyttää merkittävästi vain vähän jälostettuja raaka-aineita, kuten maatalouden tuotteita tai malmeja. Erityisesti rauta- ja terästeollisuus ovat raaka-ainehakuista teollisuutta.
Teollistuminen alkoi sieltä, missä oli energiaa, pääasiassa kivihiiltä tai muuta, esimerkiksi vesivoimaa. Sellu- ja paperiteollisuus on esimerkiksi Suomessa korkien läheisyydessä, ja se tarvitsee paljon vettä valmistusprosessissa. Puu myös uitetaan tehtaaseen vesistöjä pitkin.
Joillekin teollisuudenaloille ensiarvoisen tärkeää on myynti- ja jakelukustannusten vähäisyys, jolloin ne ovat sijoittuneet pääasiassa sinne, missä markkinat ovat, eli asutuskeskuksien läheisyyten. Esimerkiksi leipomotuotteet vaativat lyhyet kuljetusmatkat.
Jotkin teollisuudenalat vaativat halpoja tai erikoiskoulutettuja työntekijöitä, joten ne sijouttuvat sinne, mistä sellaista on parhaiten saatavilla. Tekstiili- ja elektroniikkateollisuus onkin siirtynyt suurissa määrin halvan työvoiman maihin. Osaltaan tämä aiheuttaa toisinaan tuotteiden laadun heikkenemistä ja toimitusaikojen pidentymistä.
Teollisuusalueet
Tärkeimmät teollisuusalueet
Ajan myötä teollisuuslaitokset ovat muodostaneet alueita, joilla toistensa läheisyydessä sijaitsevat tehtaat hyötyvät toisistaan. Esimerkiksi rauta-ja terästehtaat ovat usein toistensa läheisyydessä, ja niiden läheisyyteen syntyy kevyempää teollisuutta. Tehtaiden työntekijät ovat tarvinneet palveluita, jolloin alue on ajan myötä laajennut teollisuuskeskuksesksi.
Länsi- ja Keski-Eurooppa
Teollistuminen alkoi Englannissa
1700-luvulla ja ajan mittaan se levisi Keski-Eurooppanan, ja myöhemmin muille Euroopan alueille. Vanhat teollisuusalueet ovat tiheimmin asuttuja alueita Euroopassa. Nykyaikana Euroopan teollisuus perustuu korkeaan tekniseen kehitykseen ja koulutettuun työvoimaan, kun taas luonnonvarat alkavat olla vähissä ja niitä joudutaan tuomaan halvalla kehitysmaista. Kulkuyhteydet Euroopassa ovat tiheän rauta- ja maantieverkon ansiosta hyvät ja myös rannikoiden satamiin on lähes joka paikasta melko lyhyt matka. Kanavien myötä joet yhdistyvät vesireittien verkostoksi.
Euroopan unioni tuoman työvoiman ja raaka-aineiden vapaan liikkumisen myötä Euroopasta on tullut yhä yhtenäisempi kauppa- ja teollisuusalue.
Yhdysvallat
Yhdysvallat on ollut maailman johtava teollisuusvaltio
1800-luvun loppupuolelta saakka. Aluksi maahan kehittyi raskasta teollisuutta mittavien mineraali- ja energiavarojen pohjalta, mutta
1900-luvun puolivälin tienoilla painopiste on alkanut enemmän siirtyä korkean tekniikan teollisuuteen. Yhdysvallain teollisuuden vanhinta ydinaluetta ovat itärannikon tiheään asutut
Appalakkien hiili- ja
Yläjärven rautamalmikenttien tienoot. Sittemmin teollisuus on levinnyt rannikolta kattamaan koko Suurten järvien aluenen myös
Kanada puolella. Alueesta käytetään yleisesti nimitystä
Yhdysvaltain ja Kanadan teollisuuskolmio, missä terästeollisuuden ympärille on syntynyt auto- ja muuta teollisuutta.
Koilisosan teollisuuskolmion merkitystä on viime aikoina yhbä enemmän vähentänyt Teksasin ja Kaliforniann Aurinkovyöhyke, minkä laajoille teollisuusalueille psyntyy jatkuvasti lisää nykyaikaista teollisuutta. Korkeateknologisten tuotteiden ja autojen osalta kilpailu on viime aikoina varsinkin Japani ja muiden Aasian maiden ansiosta koventunut, mutta Yhdysvallat on yhä mineraalivarojensa sekä korkeataosisen koulutuksensa ja tuotekehittelynsä takia edelleen johtava teollisuusmaa.
Yhdysvaltoihin on kehittynyt lukuisia korkean tekniikan tehtaiden ryppäitä, joista tunnetuin on Kaliforniassa sijaitseva Piilaakso, mikä tunnetaan pienelektroniikka- ja puolijohdeteollisuudestaan. Bostonaniin on kehittynyt tietokone- ja elektroniikkalaiteteollisuusrypäs ja Pohjois-Carolina on syntynyt biologisten tuotteiden alue. Korkeateknologian ryppäät ovat syntyneet sinne, missä on yliopistoja ja pääomaa.
Venäjä ja Itä-Eurooppa
Venäjällä suuret ja merkittävät teollisuusalueet ovat Moskovan alueella,
Uralin itäosissa sekä
Siperian radan varrella (esim.
Irkutsk ja Novosibirskn) rautamalmi- ja hiilialueilla mutta myös strategisesti otollisilla paikoilla. Myös
Ukraina teollisuus on keskittynyt rautamalmi- ja hiilialueille. Rauta- ja hiilialueet, jotka välttämättä eivät sijaitse toistensa välittömässä läheisyydessä, muodostavat
teollisuuskombinaatin, jossa juna ensiksi tuo hiilialueelta hiiltä rauta-alueelle ja toiseen suuntaan menneessään vie rautaa hiilialueelle. Esimerkiksi Dnepropetrovskin kaupunki on syntynyt tähän tapaan.
Neuvostoliiton hajoamista seuranneet talouden ja poliittisen elämän muutokset ovat aiheuttaneet teollisuudelle uusia hankaluuksia pääasiassa energian ja raaka-aineiden saannin vaikeuksien muodossa. Ennen raaka-aine- ja energiavaroja ohjailtiin keskusjohtoisesti ja osatasavallat oli erikoistettu kukin usein vain yhteen tiettyyn tuotealueeseen. Asevarustelun osuus oli huomattavasti kulutusthyödykkeiden tuottoa suurempi ja tuotteet olivat usein huonolaatuisia ja ympäristöasiat retuperällä. Venäjän teollisuustuotanto onkin nykyaikana vähentynyt, kun hajasijoittunut teollisuus ei voimakkaan keskusjohtoisuuden purkamisen jälkeen ole kyennyt järjestäytymään kovin nopeasti eikä tehokkaasti. Venäjän teollisuustuotannon kivijalka on pinta-alaltaan laajan maan luonnonvaroja hyödyntävä raskas teollisuus. Lisärajoitteen tuovat huonot liikenneyhteydet.
Itä- ja Kaakkois-Aasia
Toisen maailmansodan jälkeen Japanin suojasi kotimarkkinansa tuonnilta suojatulleilla ja nousi parissakymmenessä vuodessa maailman johtavien teollisuusvaltojen joukoon. Maalla on erittäin vähän omia luonnonvaroja ja sen teollisuus perustuukin työvoiman korkeaan koulutukseen ja työmoraaliin sekä jatkuvaan ja pitkälle kehittyneeseen tutkimukseen ja tuotekehittelyyn, jonka tunnetuimpua tuloksia ovat puolijohteet, televisiot, tietokoneet, kamerat, optiset kuidut sekä teollisuusrobotit. Teollisuuskaupungit sijaitsevat rannikoilla poukamissa satamien läheisyydessä. Suurin keskittymä on
Tokio ympäristössä, missä monet yliopistot ja tutkimuskeskukset sijaitsevat.
Kaakkois-Aasian kasvuedellytykset ovat hyvät. Alue oli jo 1400-luvulla merkittävä silkin, lääkkeiden ja posliinin toimittaja. Alueella on suuret luonnonvarat etenkin öljynn, maakaasu, tinan ja kumin osalta. Väestö on nuorta ja sitä on paljon, joten työvoimaa ja markkinoita on riittävästi. Alue on kehittynyt noeasti ja neljän 'taloustiikerin', Singapore, Hongkong, Etelä-Koreainn sekä Taiwan, talouskasvu oli 1980- ja 1990-luvulla ennennäkemättömän nopeaa. Korean tasavalta on seurannut Japanin esimerkkiä. Japanin tavoin maan väestöllä on korkea koulutustaso ja työmoraali ja maalla onkin kansainvälisesti korkea asema vaate-, urheilujalkine--, laiva-, auto-, mikrosiru- ja elektroniikkamarkkinoilla. Taiwanin teollisuus perustuu teknisesti kehittyneeseen markkinatalouteen, eikä paikallinen työvoima ole enää edullista, joten yrittäjät ovat siirtäneet tehtaitaan manner-Kiinan. Maiden väliset heikot ulkopoliittiset suhteet kuitenkin aiheuttavat epävarmuutta. Kaakkois-Aasian maista erityiseti Malesia, Thaimaa ja Indonesia tarjoavat huomattavia määriä halpaa työvoimaa, mikä on houkutellut ulkomaisia yrityksiä ja pääomaa.
Kiinalla on pitkät perinteet silkkiteollisuuden- ja puuvilla harjoittamisessa ja 1500-luvulla se oli taloudellisesti kehittynein maa maalimassa. Sittemmin poliittinen epävakaus ja tehoton kommunismihallinto aiheuttivat talouden taantumisen ja vasta 1980-luvullann, kun talousjärjestelmään tehtiin markkinatalouteen suuntaavia muutoksia, tärkeimpänä avautuminen ulkomaankaupalle. Kiinan luonnovarat ovat runsaat ja halpaa työvoimaa riittää, mikä on viime aikoina yhä enemmän innostanut ulkomaisia yrityksiä suoriin investointeihin. Intia kehittyminen on viime aikoina noudattanut pitkälle Kiinan linjoja. Intiassa perinteisiä suuria teollisuusalueita ovat Kalkutta ja Bombay.
Latinalainen Amerikka
Latinalaisessa Amerikassa on oma teollistuneiden kehitysmaiden ryhmänsä, joka koostuu Argentiinasta, Brasiliaststa,
Chileä ja Meksikosta. Brasilian tärkeimmät teollisuusalueet ovat suurten kaupunkien, Sao Paulonn ja
Rio de Janeiro lähistöllä.
Minas Gerais on maapallon suurimpia rautamalmissaalueita. Teollisuus perustuu kotimaisiin raaka-aineisiin ja ulottii monipuolisesti raskaista koneista jokapäiväisen kulutuksen tuotteisiin. Argentiinassa merkittävin teollisudenala on maataloustuotteiden jalostus, mutta myös kulkuneuvo- ja koneenrakennusteollisuus on maan laajojen kaivannais- ja öljykenttien seurauksena tärkeitä teollisuudenhaaroja.
Meksiko on myös paljon malmeja ja öljyä, teollisuus on pitkään ollut monipuolista. Maa on solminut Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa vapaakauppasopimuksen, minkä seurauksena Yhdysvalloista on siirtynyt teollisuutta halvan työvoiman Meksikoon.
Etelä-Afrikka
Afrikassa teollisuutta on lähinnä
Etelä-Afrikan tasavallassa, joka on maanosan ylivoimaisesti teollistunein maa. Etelä-Afrikan teollisuus on hyvin monipuolista, sillä apartheidin aikana maa oli kauppasaarrossa ja joutui näin itse valmistamaan tuotteensa. Nykyään Etelä-Afrikka on aktiivisesti mukana maailmankaupassa ja kansainvälisillä yrityksillä on siellä toimintaa. Maassa on myös laajat kivihiili- ja malmivarat, runsaasti työvoimaa, kasvavat markkinat sekä hyvät liikenneyhteydet ja energiantuotanto.
Australia
Australiassa luonnonvarat ovat valtavat, mutta teollisuustuotanto siihen nähden pientä.
Teollisuuden toimialoja
Katso myös
Industri
Industrie
Industrie
Industri
Industri
|
Tietoja 
)
. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License 