Gesundheitssystem
Sjukvård
Terveydenhuollon järjestäminen
Terveydenhuoltopalvelut jaetaan perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuoltoon kuuluu kunnallinen terveyskeskuksessa saatu terveyspalvelu, terveydenhoitajan suorittama työ eri neuvoloissa ja terveyskeskuslääkärien antamat terveyspalvelut. Erikoissairaanhoitoon kuuluu lähinnä aluesairaaloissa, keskussairaaloissa ja yliopistollisissa sairaaloissa tuotetut terveyspalvelut.
Terveydenhuoltoa harjoitetaan yleensä joko yhteiskunnan tukemana tai yksityisillä lääkärikeskuksilla. Suomessa käytetään molempia tapoja, yhteiskunnan terveydenhuollon ollessa maailmanlaajuisesti tarkastellen melko hyvä. Tämä tarkoittaa, että köyhimmätkin ihmiset pääsevät tarvittaessa hoitoon, mikäli resursseja vain riittää. Yhdysvalloissa suurin osa terveydenhuoltomaksuista katetaan terveysvakuutuksilla tai korkeilla yksittäisillä terveydenhuoltomaksuilla, joihin köyhimmillä ei juuri ole varaa.
Suomessa terveydenhuolto on suurehko menoerä valtion ja kuntien budjeteissa. Vuonna 2001 terveydenhuollon julkiset menot olivat 6 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta (Lähde: Valtionvarainministeriön budjettiarvio 2004), josta noin viidesosa rahoitetaan valtion budjetista. Tästä huolimatta resurssipula on joillain paikkakunnilla huomiota herättävää. Suomalaisia yksityisiä lääkärikeskuksia ovat muun muassa Diacor ja Mehiläinen. Suomessa yksityiset sairausvakuutukset ovat kansainvälisesti katsoen edullisia julkisen terveydenhuollon ansiosta, jolloin järjestelmät voivat toimia rinnakkain.
Ihmiset ja palvelut
Terveydenhuollossa toimivia ammattihenkilöitä ovat esimerkiksi kätilöt, lääkäritt, psykologi ja sairaanhoitajat sekä lähi- ja perushoitajattt, röntgenhoitaja, laboratoriohoitajat eli bioanalyytikot ja lääkintävoimistelijat eli fysioterapeutit. Terveydenhuoltopalveluja ovat mm. ehkäisevä hoito, rokotukset, reseptimääräykset lääkkeille ja niiden käytön valvonta, leikkaukset, diagnoosit, seurannat ja lapsen syntymisen avittaminen.
Katso myös
