Testamentti tulee laatia laissa säädetyssä muodossa. Suomessa se tarkoittaa testamentin tekemistä kirjallisesti, ja sen allekirjoittamista kahden esteettömän, vähintään 15-vuotiaan todistajan ollessa yhtäaikaisesti läsnä ja todistajien vahvistaessa testamentin allekirjoituksellaan. Tietyissä olosuhteissa määrämuodosta voidaan poiketa, jolloin kyse on hätätilatestamentista.
Testamentissa voidaan ennakolta rajata edunsaajan puolison avio-oikeutta perintönä tulleeseen omaisuuteen.Jalonen, K., Kauppinen, S., Lehtipuro, K.: 'Kansalainen ja oikeus', sivut 122 ja 123. Edita, 2006
Keskinäinen testamentti on kahden tai useamman testamentin yhdistelmä. Tyypillisesti keskinäisessä testamentissa aviopuolisot testamenttaavat toisilleen omaisuuden hallinta- tai omistusoikeuden; tarkoituksena on, että omaisuus jaetaan perillisille vasta, kun molemmat puolisot ovat kuolleet. Myös muut kuin puolisot voivat tehdä keskinäisen testamentin.
Suomessa laki määrää vähimmäisosuuden, eli lakiosan, kuolleen lapsille ja muille rintaperillisilleanan. Lakiosa on puolet siitä perinnöstä, jonka rintaperillinen perimysjärjestyksen mukaan saisi. Testamentilla ei siis tästä osasta voi määrätä, mikäli perilliset vaativat lakiosaansa. Lakiosaa tulee vaatia lakiosailmoituksella testamentin saajalle kuuden kuukauden sisällä testamentin tiedoksiannosta.Jalonen, K., Kauppinen, S., Lehtipuro, K.: 'Kansalainen ja oikeus', sivu 123. Edita, 2006 Vaatimus on kirjattava perukirja. Perunkirjoituksessa alaikäistä edustaa edunvalvoja, joka voi olla huoltaja, luotettu henkilö tai kunnallinen edunvalvoja.
Oikeudesta omaan perintöön voi luopua. Useimmiten tämä tehdään muiden tai oman lapsen hyväksi. Oikeudesta omaan perintöön voi luopua myös perinnönjättäjän vielä eläessä kirjallisesti todistettuna.