Historia
Pääartikkeli: Thaimaan historia
Thaimaan juuret juontavat vuonna 1238 perustettuun Sukhothainn kuningaskuntaan ja sitä seuranneen Ayutthaya kuningaskuntaan.
Thaimaan kalenteri perustuu buddhalaisen kalenterin itäiseen versioon, joka on 543 vuotta länsimaalaista kalenteria edellä. Esimerkiksi länsimaalainen vuosi 2006 on vuosi 2549 Thaimaan buddhalaisessa kalenterissa.
Ainoana Kaakkois-Aasian maista Thaimaa on välttynyt länsimaiden kolonisaatiolta, todennäköisesti avoimen politiikkansa ansiosta. Thaimaa kävi kauppaa länsimaiden kanssa ja tarjosi jopa sotanorsujaan Yhdysvaltain sisällissodan aikana Abraham Lincolnille. Myös toisessa maailmansodassa Thaimaa säästyi Japanin miehitykseltä; nimi prathet thai tarkoittaakin vapaiden maa.
Thaimaa rikastui huomattavasti naapurimaissa käydyn Vietnamin sodan aikana.
Toisen maailmansodan jälkeen Thaimaa kärsi pitkästä sarjasta vallankaappauksia ja sotilasdiktatuureja,
mutta vuoden 1992 vapaista vaaleista lähtien maa on ollut tuntuvasti demokraattisempi. Maan eteläosassa on kuitenkin ollut levotonta.
Vuonna 1997 Thaimaahan iski Aasian talouskriisi. Talouden elvyttämiseksi Thaksin Shinawatran johtama Thai Rak Thai -puolue aloitti maaseudulla suositun ja Bangkokissa epäsuositun talousohjelman, jonka tuloksista kiistellään. Turismi kärsi Intianmeren tsunamikatastrofissa vuonna 2004, mutta on elpymässä.
19. syyskuuta 2006 Thaimaan armeija kaappasi vallan maassa pitkään jatkuneiden poliittisten kiistelyjen jälkeen. Armeija oli tuonut panssarivaunuja kadulle sen jälkeen, kun New Yorkissa oleillut pääministeri Thaksin erotti armeijan sotilaskomentajan. Armeija julisti sotatilalain voimaan koko maassa, ja maan parlamentti ja hallitus hajotettiin. Maa oli sen jälkeen vajaat kaksi viikkoa hätätilassa, kunnes lokakuun alussa hallinto siirtyi armeijan hallinnassa olevalle siviilihallitukselle.
Vallankaappaushallinto kielsi yli viiden ihmisen poliittisen toiminnan ja joitakin mielenosoittajia vangittiin. Mediaa kiellettiin julkaisemasta juntan vastaisia tai kriittisiä mielipiteitä. Euroopan unioni, Yhdysvallat, ja monet muut maat tuomitsivat vallankaappauksen tarpeettomana ja demokratian vastaisena, mutta eivät vaatineet vaaleissa valitun hallituksen palauttamista.
Politiikka
Demokratian Monumentti ja oppilaita Bangkokissa
Thaimaa on perustuslaillinen kuningaskunta. Vaikka poliittinen valta onkin pääministerillä, kuningas nauttii suunnatonta arvostusta kansan keskuudessa ja on useampaan otteeseen käyttänyt moraalista arvovaltaansa ratkaistakseen poliittisia kriisejä.
On laitonta solvata tai kritisoida kuningasta ja sen tekeminen voi johtaa syytteisiin. Hallituksen johtaja on pääministeri, jonka nimittää kuningas parlamentin alahuoneen jäsenistä. Yleensä nimitetään sen puolueen johtaja, joka muodostaa enemmistöä edustavan koalitiohallituksen.
Kansallinen kokous (รัฐสภา, rathasapha) on kaksikamarinen parlamentti, joka koostuu 500-paikkaisesta edustajainhuoneesta (สภาผู้แทนราษฎร, sapha phuthaen ratsadon) ja 200-paikkaisesta senaatista (วุฒิสภา, wuthisapha). Molempien huoneiden jäsenet valitaan äänestyksessä.
Perustamansa Thai Rak Thai -puolueen Thaksin Shinawatra oli Thaimaan pääministerinä vuodesta 2001 lähtien. 19. syyskuuta 2006 sotilasvallankaappauksen jälkeen maa on ollut sotilashallinnossa.
Provinssit
Thaimaan kartta
Thaimaa jakautuu 76 provinssiin (changwat, yksikkö ja monikko), jotka on luokiteltu 5 provinssiryhmäksi. Kunkin provinssin nimi on johdettu sen pääkaupungista.
Pohjoinen
Itä
Etelä
- Chumphon
- Krabi
- Nakhon Si Thammarat
- Narathiwat
- Pattani
- Phang Nga
- Phattalung
- Phuket
- Ranong
- Satun
- Songkhla
- Surat Thani
- Trang
- Yala
| Koillinen
- Amnat Charoen
- Buriram
- Chaiyaphum
- Kalasin
- Khon Kaen
- Loei
- Maha Sarakham
- Mukdahan
- Nakhon Phanom
- Nakhon Ratchasima
- Nongbua Lamphu
- Nong Khai
- Roi Et
- Sakhon Nakhon
- Sisaket
- Surin
- Ubon Ratchathani
- Udon Thani
- Yasothon
Keski
|
Provinssit on jaettu 795 alueeseen (amphoe), 81 osa-alueeseen (king amphoe) ja 50 Bangkokin alueeseen (khet) (näin vuonna 2000) ja lisäksi 7 236 kuntaan (tambon), 55 746 kylään (muban), 123 kaupunkiin (tesaban) ja 729 terveydenhoitopiiriin (sukhaphiban) (näin vuonna 1984).
Maantiede
Vesiputous Sai Yokin kansallispuistossa
Thaimaan maasto on vaihtelevaa. Pohjoinen osa maasta on pitkälti vuoristoista.
Koillis-Thaimaa eli Isaan on ylänkö, jonka itärajana toimii
Mekong-joki. Keski-Thaimaa, jossa sijaitsee myös
Bangkok, on Chao Phraya-joen laaksoa. Etelä-Thaimaa koostuu vain kapeasta Kran kannaksesta, joka yhdistää manner-Aasian Malesian niemimaahan.
Ilmastoltaan koko maa on trooppinen, mutta paikallisia vaihteluja esiintyy. Etelä on aina kuuma ja kostea, kun taas pohjoisen vuoristossa lämpötila voi laskea jopa alle nollan Celsiusasteen talvimonsuunin aikaan.
Katso myös: Luettelo Thaimaan saarista
Joulukuussa 2004 Intian valtameren maanjäristyksen aiheuttama tsunamiin tappoi yli 250 000 ihmistä ja aiheutti merkittävää tuhoa Thaimaan länsirannalla, mukaan lukien turistien suosimilla Khao Lak ja Phuketin alueilla.
Talous
Thaimaa on teollistuva kehitysmaa. Maan talous on Indonesian jälkeen Kaakkois-Aasian toiseksi suurin. Thaimaa on WTO:n ja ASEAN:in jäsen ja on aktiivisesti edistänyt vapaakauppaa. Yhdysvallat on Thaimaan suurin vientialue.
Vuosina 1985-1995in Thaimaan vuosittainen kasvu pysyi keskimäärin 9 prosentissa. Valtio oli sitonut maan valuutan Baht arvon Yhdysvaltain dollariin. Kelluessaan kupla puhkesi ja se laski pahimmillaan puoleen. Sitä seurannut vuoden 1997 Kaakkois-Aasian talouskriisi järisytti taloutta perin pohjin, aiheuttaen 10 prosentin pudotuksen BKT:ssa vuoden sisään ja työttömyyden kasvun. Vuonna 1999 talous kääntyi taas varovaiseen nousuun. Vuosittainen talouskasvu oli vuonna 2003 ja 2004 yli 6 prosenttia.
Talouskriisin jälkeen aloitettiin 'Thaksinomics'-politiikka. Thaksin pyrki houkuttelemaan ulkomaalaisten sijoituksia Thaimaan korkean osaamisen aloille. Lisäksi, Thaksin pyrki vähentämään maan riippuvuutta viennistä ja vähentämään herkyyttä ulkoisille muutoksille. Tavoitteeksi asetettiin lisätä kotimaista kulutuksen osuutta BKT:sta 55 prosentista 60 prosenttiin ja vähentää viennin osuutta BKT:sta 60 prosentista 40 prosenttiin.
Thaksin korosti erityisesti köyhän maaseudun roolia. Maanviljelijöiden velkoja annettiin anteeksi valtion maksujärjestelyillä. Pienille ja keskisuurille yrityksille, kylille ja maanviljelijöille järjestettiin edullisia lainoja kasvuun. Jokaisesta 7,252 piirikunnasta pyrittiin löytämään tuotteet kansallisille ja kansainvälisille markkinoille. Pienten ja keskisuurten yritysten tuotteiden vientiä rikkaisiin maihin pyrittiin edistämään. Omaisuudelle pyrittiin luomaan parempi dokumentaatio, jotta omaisuuden suoja ja luotonsaanti helpottuisi erityisesti köyhillä alueilla. Valtion sairaaloihin luotiin vakuutusjärjestelmä, jolla käynti maksaa vain 30 bahtia. Thaksin sijoitti noin 50 miljardia Yhdysvaltain dollaria julkiseen infrastruktuuriin, mukaan lukien teihin, julkiseen liikenteeseen ja uuteen kansainväliseen lentokenttään. Maan talous elpyi ja maa maksoi velkansa etuajassa, mutta kriitikot kyseenalaistavat Thaksinin talouspolitiikan ansiot.
Maatalouden osuus BKT:sta on 9 prosenttia. Noin 60 prosenttia thaimaalaista työskentelee maataloudessa. Teollisuuden osuus BKT:sta on 44 prosenttia. Merkittäviä teollisuudenaloja ovat elektroniikka, komponentit, tietokoneosat ja autot. Palveluiden osuus BTK:sta on 47 prosenttia. Turismin osuus BTK:sta on noin 5 prosenttia.
Thaimaan koulutuksessa ja infrastruktuurissa on vakavia vajeita. Tieteen ja tekniikan koulutus on suhteessa vähäistä. Liikennejärjestelmä on huonossa tilassa erityisesti Bangkokissa.
Väestö
Kolme neljäsosaa Thaimaan väestöstä on etnisiä thaita. Maassa on myös merkittävä kiinalaisvähemmistö, joka edustaa suhteellisen suurta osaa taloudesta. Thaimaan kiinalaiset ovat laajalti sulautuneet (useimmat eivät esimerkiksi osaa kiinaa), mutta pysyttäytyvät silti hieman erillään taloudellisen luokkajaon takia.
Muita merkittäviä väestöryhmiä ovat malaijit (n. 1,5 miljoonaa eli 2,3% väestöstä) etelässä lähellä Malesian rajaa ja erinäiset vuoristoheimot (mm. Hmong, Mein, Karen) pohjoisessa.
Theravada-buddhalaisuus on Thaimaan virallinen uskonto, jota noin 95% väestöstä tunnustaa. Muslimeja on 3,8%, kristittyjä 0,5% ja hinduja 0,1% väestöstä. Buddhalaisuuden rinnalla harjoitetaan myös shamanismia ja henkien palvontaa.
Thain kieli on maan virallinen kieli.
Kulttuuri
Vahvasti
theravada-
buddhalainen Thaimaa omaa arkkitehtuuriltaan ja perinteiltään selvästi naapureistaan erottuvan kulttuurin.
Maailmalla Thaimaa tunnetaan mm. thai-nyrkkeilystä ja tulisesta ruuastaan.
Merkittävimmät luonnonvarat
Merkittävimmät vientituotteet
Juhlapäivät
| Pvm | Suomalainen nimi | Paikallinen nimi | Huomioitavaa |
|---|
| 13-15.4. | Thaimaalainen uusi vuosi | Songkran | Vuoden kuumimpiin päiviin sijoittuva juhla, jolloin ystävät ja ohikulkijat kastellaan läpimäräksi vedellä |
Lähteet
Katso myös
Aiheesta muualla
Thailand
Thailand
Thaïlande
Thailand
Thailand
)
)
)
)
)
)
