Sillä on pyöreästi 345 000 lehden levikki (heinä-joulu 2004). Toinen lempinimi lehdelle on 'The Grauniad' (alun perin pilkkanimeksi Private Eye huumorilehden lohkaisema); johtuen historiansa taipaleella herättämästään hilpeydestä nopeasti ja halvalla oikaisuluetuista jutuistaan. Tosin tämä on hyvin pitkälti käsin tehdyn painotyön muistoja. Nykylaatua osoittaa British Press Awardsin palkinto National Newspaper of the Year vuosina 1999 ja 2006 sekä 'Guardian Unlimited' -verkkosivuston vuosina 2005 ja 2006 saavuttama Webby-palkinto, jonka saavuttaakseen sen oli päihitettävä New York Times, Washington Post sekä The Wall Street Journal ja Variety -lehdet.
Historia
Lehden perusti unitaristi John E. Taylorin johtama liikemiesten joukkio. Ensimmäinen numero julkaistiin 5. toukokuuta 1821 ja päivittäiseksi lehti siirtyi 1855.
Charles Prestwich Scott oli lehden päätoimittajana 57 vuotta vuodesta 1872 ja osti lehden Taylorin pojalta 1902. Guardian tuki Gladstoneina ja vastusti buurisotaa ja tuki siionismia Scottin ja Chaim Weizmann ystävyyden vuoksi. Kesäkuussa 1936 lehden omistus siirrettiin Scott Trust -säätiölle, joka nimettiin viimeisimmän omistajan John Russell Scottin mukaan, joka oli myös säätiön ensimmäinen puheenjohtaja.
Liberaalipuolueen kantoja seuraileva ja pohjoiseen painottunut lehti ansaitsi kansallisen tason maineensa ja vasemmiston kunnioituksen kun Espanjan sisällissota puhkesi. Se oli ainoa brittiläinen uutislähde, joka ei tukenut konservatiivinsta kenraali Francisco Franco johtamaa falangistista liikettä. Se oli myös yksi harvoista toisinajattelijoista Suezin kriisin aikana.
Vuonna 1983 lehti sai haltuunsa virkamies Sarah Tisdallin vuotamia dokumentteja, jotka koskivat risteilyohjusten sijoittamista Britanniaan. Lehti joutui luovuttamaan dokumentit oikeuden päätöksen jälkeen ja Tisdallin tuomittiin.
Vuonna 1995 Guardian väitti saudiprinssi Mohammad bin Fahdin maksaneen ministeri Jonathan Aitkenin majoituksen Pariisin Hôtel Ritzissa, mistä Aitken haastoi lehden oikeuteen, mutta joutui lopulta itse 1999 tuomituksi oikeuden johtamisesta harhaan väitteiden osoitettua todeksi.
Afganistanin ja Irakin sotien aikaan Guardian suhtautui ehkä kriittisimmin Britannian ja Yhdysvaltain sotaretkiin. Se suhtautuu myös kriittisesti Israeliin.
Aiheesta muualla