www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-11-05
  Tänne linkitetyt sivut 
Ateena
Kerberos
Minos
Kreikkalainen mytologia
Plutarkhos
Minotauros
Herakles
Argonautit
Lista linkeistä » Faidra
Juhannusyön uni
Luettelo Ateenan kuninkaista
Isthmian kisat
Labyrintti
Sinis
Kheiron
Helena (mytologia)
Hippodameia (Peirithooksen puoliso)
Lista linkeistä » Aigle
Hippolytos (mytologia)
Stoa poikile
Nausithoos
Pallas (Pandionin poika)
Lista linkeistä »
  Muut kielet 
daTheseus
deTheseus
frThésée
noThesevs
svTheseus
Luokka: Ateenan kuninkaat Argonautit

Theseus

Theseus ja Amfitrite, n. 500-490 eaa

Theseus ja Amfitrite, n. 500-490 eaa

Theseus () on sankari kreikkalaisessa mytologiassa ja Ateenan myyttinen (perustaja)kuningas. Sivistynyt ja nokkela Theseus on nähty vastakohdaksi raakaan voimaan luottaneelle Herakleelle.

1 Vaiheet
2 Lähteet

Vaiheet

Varhaisvaiheet

Ateenan kuningas Aigeus pyysi Delfoin oraakkelilta neuvoa lapsettomuuteensa. Tämä neuvoi, että Aigeusin olisi pidettävä viinileilin suu kiinni ennen kotiinpaluutaan. Aigeus ei ymmärtänyt vihjettä mutta tämän matkalla tapaama Troizenin kuningas Pittheus ymmärsi. Hän juotti Aigeusille viiniä ja lähetti tyttärensä Aithran makaamaan tämän kanssa. Aigeus jätti suuren kiven alle miekan ja sandaalit ja sanoi prinsessalle, että jos tämä synnyttäisi pojan, joka jaksaisi nostaa kiven, olisi hänet lähetettävä Ateenaan miekan ja sandaalien kanssa. Sama iltana kuitenkin merenjumala Poseidon ilmestyi ja makasi Aithran.

Aithra synnytti Theseuksen, jolle Pittheus kertoi tämän olevan jumalan poika. Kasvettuaan Theseus nosti kiven ja löysi miekan ja sandaalit. Pittheus kertoi Aigeuksesta ja Theseus lähti Ateenaan, tahallaan pitemmän maareitin kautta kohdatakseen hirviöitä ja tehdäkseen urotöitä ihailemansa Herakleen tapaan. Taitojensa ja nokkeluutensa avulla Theseus surmasi mm. Sinis-jättiläisen, hirviömäisen emakon, joka oli Tyfonnin ja Ekhida lapsi, matkailijoita tuhoon johdattaneen petollisen Skironin ja julman majatalonpitäjän Prokustesin.

Theseuksen saavuttua Ateenaan vain Aigeuksen vaimo Medeia, joka halusi valtaistuimelle oman poikansa, tunnisti Theseuksen pojaksi, jonka Aigeus oli kertonut saapuvan vielä Ateenaan. Hän uskotteli Aigeukselle, että Theseus oli saapunut kaappaamaan vallan. Theseus laitettiin vangitsemaan Marathonin härkä, jonka Herakles oli aiemmin tuonut Kreetalta, toiveena että Theseus saisi surmansa. Theseus vangitsi härän ja lahjoitti sen uhrattavaksi juhlissa, joissa Medeia kuitenkin laittoi myrkkyä hänen juomaansa. Juuri kun Theseus oli juomassa, Aigeus havaitsi oman miekkansa hänen kupeellaan ja töytäisi maljan tämän käsistä. Theseuksesta tuli Ateenan prinssi ja kruununperijä.

Minotaurus

Theseus ja Minotauroslainen. Attika

Theseus ja Minotauroslainen. Attika

amfora, n. 540 eaa Pian Theseus sai kuulla, että Kreetan kuningas Minos vaati joka yhdeksäs vuosi seitsemän poikaa ja seitsemän tyttöä lähetettäväksi Ateenasta Kreetalle uhrattavaksi labyrintissä eläneelle hirviö Minotaurokselle. Theseus vaati päästä itse uhrattavien joukkoon. Matkalla Theseus haastoi kuningas Minosin voimankoetukseen, jossa hänen isänsä Poseidon auttoi häntä. Ennen uhrausta Minos piti uhrattaville juhlat, joissa hänen tyttärensä Ariadne ihastui Theseukseen ja lupasi auttaa, mikäli Theseus naisi hänet. Uhrauksen tapahtuessa Ariadne antoi Theseukselle lankakerän, jonka toinen pää oli sidottu labyrintin suuaukkoon. Theseus jäljitti Minotauruksen labyrintin keskelle, surmasi sen ja palasi langan avulla muiden uhrattavien kanssa.

Ariadne oli laittanut laivan valmiiksi ja paluumatka alkoi. Theseus kuitenkin hylkäsi Ariadnen Naksoksen saarelle. Erään version mukaan Ariadne eksyi saarella sumuun, eivätkä hän siskonsa Faidra ja Theseus kyenneet löytämään Ariadnea, vaan joutuivat lähtemään matkaansa vuoroveden ollessa sopivimmillaan. Ariadne tapasi myöhemmin saarella viinin jumala Dionysoksen, joka otti hänet puolisokseen, ja he nousivat taivaisiin. Theseus, suruissaan Ariadnensa menetyksestä, unohti paluumatkalla Ateenaan nostaa lupaamaansa valkoisen purjeen onnistuneen retken merkiksi, jolloin kuningas Aigeus uskoi poikansa kuolleen ja surmasi itsensä syöksymällä aaltoihin.

Myöhäisvaiheet

Theseus tavoittelee naista, ruukku, n. 440-430 eaa

Theseus tavoittelee naista, ruukku, n. 440-430 eaa

Theseuksesta tuli Ateenan kuningas ja hän kehitti sen demokratiaa. Herakles pyysi Theseusta liittymään yhdeksänteen urotekoonsa, amatsoni-Hippolyten vyönn viemiseen. Matkalla Theseus rakastui Hippolyte sisareen Antiopeen (tai mahdollisesti itse Hippolyteen) ja vei tämän mukanaan Ateenaan, josta amatsonit yrittivät vielä ryöstää hänet takaisin. Heidät kuitenkin lyötiin, ja Antiope ja Theseus saivat myöhemmin Hippolytos-pojan.Apollodoros, Kirjasto Epitomi.1.16 (engl. käännös Aiheesta muualla)

Theseus nai kuitenkin Minoksen tyttären Faidran, mutta häitä pidettäessä jätetty Antiope ilmestyi aseistettujen amatsonien kanssa juhliin tarkoituksenaan tappaa häävieraat. Puhjenneessa taistelussa amatsonit jälleen voitettiin, ja Antiope sai surmansa - mahdollisesti Theseuksen omasta kädestä.Apollodoros, Kirjasto Epitomi.1.17 (engl. käännös Aiheesta muualla)

Theseuksen ja Faidran pojista Demofonista ja Akamasista oli määrä tulla Ateenan kruununperijöitä (Hippolytos lähetettiin Troizeniin periäkseen Pittheuksen valtaistuimen). Ateenan valtakamppailussa Theseus surmasi viisikymmentä sukulaistaan ja Delfoin oraakkeli neuvoi häntä lähtemään vuodeksi maanpakoon sovittaakseen syntinsä. Theseus lähti Troizeniin jossa Faidra rakastui Hippolytosiin. Hippolytos suhtautui isänsä uuden vaimon kosiskeluihin vastenmielisyydellä, minkä johdosta Faidra kirjoitti Theseukselle kirjeen, jossa väitti Hippolytosin vietelleen hänet, ja teki itsemurhan. Theseus pyysi Poseidonia surmaamaan poikansa, minkä tämä toteutti merihirviön muodossa.

Faidran kuoltua Theseus tavoitteli yhdessä lapiittien kuningas Peirithoosin kanssa jumalallisia vaimoja. Theseus ryösti Zeun tyttären Helenan, mutta Helenan veljet ryöstivät tämän takaisin. Myöhemmin Paris vei taas Helenan mukanaan Troijaan. Peirithoos puolestaan yritti saada Haadeksen vaimon Persefonen, mutta Haades vangitsi molemmat sankarit ja asetti heidät unohduksen tuoleille. Theseuksen pelasti manalasta Herakles kahdennentoista urotyönsä yhteydessä. Theseus kuoli epäsankarillisesti liukastuttuaan kalliolla Skyroksen saarella.

Lähteet

Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.